Uutiset

Kulkurin elämä on raskas taival

Emeritusprofessori Matti Seppälä vastaa puhelimeen kodistaan Keravalla, johon on aamulla lähtenyt kodistaan Iittalassa.

-Joka viikko auto on täynnä tavaraa, pääasiassa kirjoja. Vaimoni asuu Iittalassa, ja minä harrastan viikot tutkimustyötä Keravalla. Tämä on tällaista kulkurin elämää, Seppälä sanoo.

Samankaltaista kulkurin arkea viettävät yhä useammat suomalaiset. Muun muassa mökkiläiset, opiskelijat ja avioeroperheiden lapset reissaavat paikkakuntien välillä. Työikäisistä suomalaista 35 prosenttia asuu ja työskentelee eri paikkakunnilla. Niin sanottu monipaikkaisuus on vahvistuva ilmiö Suomessa.

Toisinaan usealla paikalla asuminen on valinta, mutta usein pakko. Matti Seppälän elämä on eläkepäivillä vain tilapäisesti kahdella paikkakunnalla, mutta matkustaminen tuli hyvin tutuksi työuran aikana. 1970-luvulla hän junaili säännöllisesti Oulusta Turkuun, sillä työpaikka oli pohjoisessa ja perhe etelässä.

-Olin neljä yötä Oulussa, kaksi yötä makuuvaunussa Oulun ja Turun välillä ja kotona yhden yön, jolloin yleensä nukahdin iltauutisten ääreen. Se oli aika raskasta aikaa, ja vaimo oli kovilla. Makuuvaunussa tuli maailmanympärimatkan verran kilometrejä vuodessa, Seppälä muistelee.


Arjen rakentaminen


on vaikeaa lasten kanssa

Monilla paikkakunnilla asuminen voi vaikuttaa myös identiteettiin. Jotkut pitävät itseään samaan aikaan kaupunkilaisina ja maalaisina. Joka neljäs suomalainen ei tunne olevansa sidoksissa mihinkään tiettyyn paikkaan.

-Olen tavannut sanoa, etten ole mistään kotoisin. Kun olin lapsi, asuimme 13 paikassa, ja yksi paikkakunnista oli Hämeenlinna. Sieltä muutimme Turkuun, ja olen syntyisin Vaasasta. Olen asunut myös Saksassa, Kanadassa, Englannissa ja Ruotsissa. Kuulun sille paikkakunnalle, missä koti on, Matti Seppälä sanoo.

Kahden paikkakunnan välillä suhaaminen jää taakse, kun Seppälä myöhemmin tänä vuonna asettuu uuteen Iittalan-kotiin.

Onko arjen rakentaminen kahdelle paikkakunnalle ollut vaikeaa?

-On, varsinkin, kun oli pieniä lapsia. Kun lähdin Uppsalaan töihin neljäksi kuukaudeksi, oli pulmallista, kun lapset sairastuivat. Vaimoni oli käytännössä yksinhuoltaja silloin. Kun tulin lautalla kotiin, jouduin monta kertaa ensi töikseni viemään lapsen korvatulehduksen takia poliklinikalle. Toista, tervettä lasta ei voinut ottaa mukaan, eikä jättää kotiin, joten vaimoni joutui odottamaan käyntiäni, Seppälä kertoo.

Eläkepäivillä asiat sujuvat helpommin.

-Puhelinkuluja syntyy melko tavalla, kun asuu eri paikkakunnilla. Mutta olemme vanha pariskunta, ja pärjäämme. Saan pakasteita mukaani lähtiessäni, ja pyöritän täällä omaa talouttani, Seppälä kertoo.

Onko monella paikkakunnalla asumisessa ollut mitään hyvää?

-Ei. Se tarkoittaa vain siirtymistä paikkakuntien välillä. Kulkeminen ei oikein ole ihmisen elämää. (HäSa)