Uutiset

Kulmunilla on vaikea valinta – Nykyinen salkku antaisi aikaa puolueen johtamiselle, mutta voi jättää seinäruusuksi

Keskustan tuore puheenjohtaja liputti vahvasti punamullan puolesta. Onko se tae sujuvasta hallitusyhteistyöstä?
Tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni pitää kannatuksen nostamista ykkösteemana. Vasta sitten mietitään vaihdoksia. Kuva: Anita Simola
Tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni pitää kannatuksen nostamista ykkösteemana. Vasta sitten mietitään vaihdoksia. Kuva: Anita Simola

Kun keskustaväki oli valinnut puheenjohtajakseen Katri Kulmunin, alkoi samalla supina siitä, onko valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) lähtölaskenta alkanut.

Kilpakumppani Antti Kaikkonen toi selkeästi esille heti alkuun, ettei hän ole ottamassa rahaministerin salkkua ainakaan tänä vuonna. Kulmuni peesasi todeten, ettei hänkään hinkua rahasalkun perään, mutta korosti, että puheenjohtajan on oltava valmis ottamaan vastaan kaikki tehtävät. Vastuun ja vallan on kuljettava käsi kädessä.

Valinnan jälkeenKulmuni kertoi, ettei salkkuralli ole ajankohtainen. Puolueen kannatuksen nostaminen on ykkösteema. Vasta sitten mietitään vaihdoksia.

Kommentti jättää kysymyksiä ilmaan. Kuinka paljon kannatuksen pitää olla seuraavissa gallupeissa, jotta kierrätystä mietitään? Toinen kysymys on aikaraja. Pitääkö jotain tapahtua puolessa vuodessa vai vuodessa? Varmaa on, ettei pikavoittoja ole luvassa kannatukseen, oli sitten johdossa kuka tahansa.

Mikä perinne tai maan tapa?

Moni vetoaa salkkukierrätyksessä siihen, että perinteisesti hallituksen toiseksi suurimman puolueen johtaja on ottanut rahaministerin tehtävät. Mikä on tämä perinne tai maan tapa? Ei sitä kiveen ole kirjoitettu. Näin on toimittu reilut 20 vuotta, entisen pääministeri Paavo Lipposen ykköshallituksesta lähtien.

Kun Suomi taisteli itseään ulos laman suosta 1990-luvun alussa, Suomessa piti jöötä tarkan markan mieheksi ja yrmeäksi rahakirstun vartijaksi luonnehdittu Iiro Viinanen (kok.). Samaan aikaan puoluetta johti Pertti Salolainen (kok.) ulkomaankauppaministerin kengissä.

Mitä enemmän soittelee keskustan väelle, sitä vakuuttuneemmaksi kuulija tulee siitä, että Kulmunin ei pidä tehdä salkkukierrätystä lainkaan.

Lintilä on väkensä mukaan onnistunut hyvin. Hän ei ole liian sulava poliitikko, mutta sopivan jäyhä tehtäväänsä.

– Hei, tällaisesta miehestä suomalaiset tykkäävät, sisäpiiriläinen heittää.

Eikä pidä unohtaa Lintilän tuomaa kokemusta. Rahaministerillä on menossa kuudes kausi eduskunnassa.

On myös nähty, että Lintilä silmin nähden nauttii nykyisestä roolistaan.

Etelässä epäillään enemmän vallan valumista pois

Kenttäväen suurinpelko on, että jos Kulmuni ottaa itselleen Lintilän salkun, puheenjohtaja hukkuu taloudenpidon alle. Miten silloin käy kentän kiertämisen ja kansan kuulemisen?

Kulmuni on toistuvasti luvannut puolueelle kaksi päivää viikossa. Moni sanoo, ettei onnistu, jos hyppysissä on rahaministerin salkku.

Puheenjohtajan pysymistä työ- ja elinkeinoministeriössä puoltaa sekin, että sieltä hän voi keskittyä lempilapseensa eli aluepolitiikkaan.

Kun puolueen kannatus painui eduskuntavaaleissa 13,8 prosenttiin ja myöhemmissä gallupeissa tuotakin alemmaksi, niin työsarkaa riittää. Kampanjoinnin aikana ehdokkaat lupasivat ottaa kenttäväen paremmin huomioon. Kansanliikkeessä lupaukset on lunastettava. Paljon puhuttua luottamusta ei muutoin saavuteta.

Mielipiteet muuttuvat hiukan, kun juttelee eri piirien edustajien kanssa. Mitä eteläisempään piiriin tullaan, sitä enemmän epäillään sitä, että puheenjohtajalta valuu valtaa pois, jos hän ei tartu kakkossalkkuun. Osa pelkää, että Kulmuni jää seinäruusun asemaan.

Monet keskustalaiset odottavat mielenkiinnolla, millaiseksi pääministeri Antti Rinteen (sd.) ja Kulmunin dynamiikka muodostuu. Vastakkain on kaksi hyvin erilaistaa persoonaa.  Sukupuoli, ikä, kotiseutu, tausta – erottavia teemoja on useita. Siinä missä Kulmunilla on ollut kädet mullassa, on Rinne harjoittanut jo ärhäkkää ay-politiikkaa Helsingin salongeissa.

Punamullan tuoksuista liturgiaa vuosikymmenten takaa

ToisaaltaKulmuni on jyrännyt vahvaa pohjaa yhteistyölle. Linjapuheessaan hän ylisti punamultaa siihen malliin, että pois tieltä.

– Keskustan ja sdp:n tavoite on ollut ja on yhteisen Suomemme kehittäminen. Uskon, että nimenomaan keskustan ja sdp:n varaan rakentuva hallitus pystyy tekemään talouspolitiikkaa. Keskustaa ja sdp:tä yhdistää näkemys siitä, että työnteko kasvulle on tärkeätä, Kulmuni puhui.

Kovin tuttua, punamullan tuoksuista liturgiaa jo monen vuosikymmenen takaa, mutta taatusti erilaista kuin Juha Sipilän (kesk.) kaudella. Valta on totisesti vaihtunut.

—-

Juttua korjattu 15.9. klo 15.52: Pertti Salolainen (kok.) oli aikanaan ulkomaankauppaministeri, eikä ulkoministeri.