Julkaistu: 30.07.2007 14:42

Ingmar Bergman on kuollut

  • Ruotsalainen ohjaaja Ingmar Bergman on kuollut.
    Ruotsalainen ohjaaja Ingmar Bergman on kuollut.
Ruotsalainen elokuva- ja teatteriohjaaja Ingmar Bergman on kuollut. Hän menehtyi kotonaan Fårössä maanantaina. Bergman oli 89-vuotias. Hän oli syntynyt 14. heinäkuuta 1918 Uppsalassa.

Mestariohjaajan kuolemasta ilmoitti hänen tyttärensä Eva, jonka mukaan Bergman "nukkui pois rauhallisesti". Ruotsalaisten lehtien mukaan hautajaiset järjestetään vain läheisten ystävien ja omaisten läsnäollessa, mutta ajankohta ei ole vielä tiedossa.

Ingmar Bergman oli kansainvälisestikin merkittävin ruotsalainen elokuvaohjaaja kautta aikain. Hänen tunnetuimpia töitään ovat muun muassa Seitsemäs sinetti, Mansikkapaikka sekä Jörn Donnerin tuottama, Oscar-palkittu Fanny ja Alexander.

Ohjaamisen lisäksi Bergman myös käsikirjoitti elokuvansa, ja hän halusikin alun perin tulla kirjailijaksi.

Bergman oli tuottelias vielä vanhoilla päivillään. Hän ohjasi uransa aikana yli 40 pitkää elokuvaa, reilusti yli sata näytelmää ja lisäksi lukuisia televisionäytelmiä ja -elokuvia.

Sanotaan että Bergmanista teki mestariohjaajan hänen suuri käytännön taitonsa. Hän opetteli itse kaikki elokuvan tekemisen osa-alueet valotekniikasta filmilaboratorioon. Lisäksi Bergman piti ohjenuoranaan kollegaltaan ja esikuvaltaan Victor Sjöströmiltä saamaansa neuvoa: " Älä riitele niin hemmetin paljon ihmisten kanssa, he tulevat vain vihaisiksi ja tekevät huonompaa työtä".

Bergmanin luottonäyttelijöitä olivat muiden muassa Gunnar Björnstrand, Liv Ullman, Max von Sydow, Bibi Andersson ja Harriet Andersson.

Bergman itse piti nimenomaan teatteria suurena rakkautenaan. Teatterin saralla hän työskenteli eniten Tukholman Dramatiska Teaternissa, jota hän myös johti vuodet 1963-1966.

Bergman syntyi pappisperheeseen kolmilapsisen katraan keskimmäisenä. Ohjaajan mukaan ankara lapsuus on vaikuttanut kaikkiin hänen töihinsä. Nuori Ingmar sai lohtua elokuvakoneesta, jonka hän osti sadalla tinasotilaalla veljeltään. Sillä tekemiään rainoja hän esitti lastenhuoneen komerossa sisaruksilleen ja ystävilleen.

Bergman oli kuusi kertaa naimisissa. Viimeinen vaimo Ingrid von Rosen kuoli vuonna 1995.

Ingmar Bergman oli kansainvälisestikin merkittävin ruotsalainen elokuvaohjaaja kautta aikain. Lehtikuva

Ohjaajaa ei kohdeltu Ruotsissa pelkästään silkkihansikkain. Vuonna 1976 hän muutti pois kotimaastaan, koska häntä syytettiin veronkierrosta. Syytteet hylättiin myöhemmin, mutta kohtelusta tuohtunut Bergman asui Münchenissa aina vuoteen 1981 asti, jolloin palasi kotiin.

Samat teemat nuoresta pitäen

Vuonna 2005 Tukholman yliopistoon perustettiin Ingmar Bergmaniin erikoistunut professuuri. Ohjaajasta on kirjoitettu yli 5 000 kirjaa.

Vuonna 2003 ilmestyi ensimmäinen Bergmanin kotiarkistoon perustuva tutkimus Alussa oli sana: nuori Ingmar Bergman (Like), jonka teki Tukholman yliopiston elokuvatutkimuksen apulaisprofessori Maaret Koskinen. Koskisen mukaan jo Bergmanin varhaisista proosaluonnoksista oli nähtävissä myöhemmistä teoksista tuttu kokemusmaailma ja tematiikka kuten kuolemanpelko, avioliitto ja miehen ja naisen välinen suhde yleensäkin.

Bergman tunnusti eräässä haastattelussa pelänneensä nuorena aivan hirveästi kuolemaa.

- Mutta nyt ajattelen että se on hyvin, hyvin viisas järjestely. Se on kuin valo, joka puhalletaan sammuksiin. Sitä vastaan ei ole paljon syytä rettelöidä, ohjaajan kerrotaan sanoneen.

Svenska Teatern esittää ensimmäisenä teatterina Pohjoismaissa Ingmar Bergmanin Syyssonaatin näytelmäversiona. Ensi-ilta on 24. elokuuta.

Pöysti tunsi Bergmanin Dramatenin ajoilta
Näyttelijä Lasse Pöysti tunsi Ingmar Bergmanin Tukholman Dramatiska Teaternin ajoilta. Pöysti johti Dramatenia vuodet 1981-1985.

- Bergman työskenteli tuolloin ohjaajana. Kävimme unohtumattomia keskusteluja työhuoneessani. Puhuimme tuntikaupalla kaikenlaisista asioista, jotka olivat hyvin tärkeitä, Pöysti muistelee.

Pöystin mielestä Bergman oli nerokas ja voimakas teatteripersoona. Hänen teoksiaan on toki mahdotonta panna paremmuusjärjestykseen, mutta yksi näytelmä on jäänyt erityisesti Pöystin mieleen.

- Se oli 1950-luvulta hänen ohjauksensa Ihmisvihaajasta. Pääosissa olivat Max von Sydow ja Gertrud Fridh. Se esitys oli ihan isku päähän minulle noin teatterimielessä. Jokainen tietää, että Bergmanin merkitys myös teatterille oli valtavan suuri.

Kassila: Bergman oli yksi viidestä suurimmasta elokuvaohjaajasta
Ingmar Bergman oli yksi viidestä maailman suurimmasta elokuvaohjaajasta, kiteyttää Suomen konkariohjaaja Matti Kassila. Vaikka iäkkään Bergmanin kuolema ei tullut Kassilalle yllätyksenä, hän kertoo tulleensa hyvin surulliseksi kuultuaan valkokankaan mestarin poismenosta.

- Seurasin hyvin tarkkaan hänen töitään sekä elokuvan että teatterin puolella, Kassila korostaa.

Suomalaisohjaaja kutsuu Bergmanin tapaa tehdä elokuvia määreellä teatterinomainen.

- Hän esimerkiksi käytti samoja näyttelijöitä sekä elokuvassa että teatteriesityksissä. Silti hän teki kameran edessä selvästi elokuvaa. Elokuvallisuus syntyy käsittelytavasta, ei siitä, liikutaanko filmillä paljon.

Kassila myöntää ottaneensa runsaasti vaikutteita Bergmanilta, vaikka hänen filmiensä aiheisto poikkesi Ruotsin mestarin teemoista.

- Ihailen Bergmanin töissä ennen muuta sitä, miten loistavasti hän karsi kaiken turhan. Väittäisin, että noin intensiivistä elokuvaa ei ole tehnyt kukaan muu.

Ingmar Bergmanin päätyö on Kassilan mukaan elokuva Fanny ja Alexander.

- Se elokuva on fresko, jolle hän kokosi koko elämänsä teemat. Myös Mansikkapaikka sekä vähemmän tunnettu Häpeä ovat minulle erittäin läheisiä Bergman-filmejä, Kassila linjaa.

Länsinaapurin elokuvan suurin hahmo oli Kassilan mukaan lisäksi "verraton käytännön mies". Kassilan mielestä nykytekijät saisivat ottaa oppia Bergmanin kyvystä tinkiä puitteista.

- Jopa hänen oli välillä vaikeaa saada tuottajia ja kunnon rahoitusta produktioilleen. Niinpä hän malttoi kuvata pienellä budjetilla esimerkiksi studion pihassa. Bergman saattoi tehdä niin, koska hän oli pohtinut selväksi keskeisimmät aiheensa ja valloittanut ne itselleen.

Ingmar Bergmanin vaikutus elokuvaan on Suomen filmiveteraanin mukaan kansainvälisesti erittäin laaja ja merkittävä.

- Häneltä ovat ammentaneet oppia hyvin monet, mainittakoon nyt vaikkapa Woody Allen, Matti Kassila muistuttaa.

Ingmar Bergmanin keskeisiä elokuvia:
1953 Kesä Monikan kanssa (Sommaren med Monika)
1955 Kesäyön hymyilyä (Sommarnattens leende)
1957 Seitsemäs sinetti (Det sjunde inseglet)
1957 Mansikkapaikka (Smultronstället)
1960 Neidonlähde (Jungfrukällan)
1961 Kuin kuvastimessa (Såsom i en spegel)
1962 Talven valoa (Nattvardsgästerna)
1963 Hiljaisuus (Tystnaden)
1966 Naisen naamio - Persona (Persona)
1968 Häpeä (Skammen)
1972 Kuiskauksia ja huutoja (Viskningar och rop)
1973 Kohtauksia eräästä avioliitosta (Scener ur ett äktenskap)
1975 Taikahuilu (Trollflöjten)
1978 Syyssonaatti (Höstsonaten)
1982 Fanny ja Alexander (Fanny och Alexander)



STT