Uutiset

Kulttuuripääkaupunki ja kansalaisvaikuttaminen

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén kertoi Hämeen Sanomissa 16.11. keskustelleensa Tampereen, Kajaanin ja Lappeenrannan kanssa yhteisestä hakemuksesta vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Vahvuuksinamme hän näkee lastenkulttuurin, historian, arkkitehtuurin ja kansalaisvaikuttamisen. Kaikissa riittää todella pohtimista kaikilla tahoilla ja tasoilla. Kysymyksemme ja esimerkkimme liittyvät kansalaisvaikuttamiseen, josta Hämeenlinna tunnetaan.

Ajankohtaisesta aiheesta puhui englantilainen professori Gerry Stoker Suomen vierailullaan. ”Jos haluamme demokratian selviävän 2000-luvusta, meillä ei ole varaa siihen, että 90 prosenttia ihmisistä on kyynisiä” , ja ” kansalaisten ja päättäjien välillä pitää olla jatkuva yhteys ja ajatusten vaihto”( Helsingin Sanomat 19.11.05).

Stoker johtaa Euroopan neuvoston projektissa tutkimusta, jossa selvitetään ihmisten osallistumista paikallisiin päätöksiin sekä heidän kokemuksiaan vaikutusmahdollisuuksista. Suomesta hankkeessa mukana ovat Hämeenlinna, Imatra ja Tampere.

Myös Hämeen Sanomissa 20.11. käsiteltiin kansalaisvaikuttamista.

Esimerkki on Hämeenlinnasta. Kaupunkilaiset saivat lukea lehdestä, että kaupungin johto on tehnyt esisopimuksen Aulangonniemen vuokraamisesta kansainväliselle rakennusliike NCC:lle, joka aikoo rakentaa maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävälle paikalle 67 vuokrattavaa loma-asuntoa (Hämeen Sanomat 18.10.).

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo korostaa, että voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta vähennetään rajusti. Hän ei mainitse, että asemakaava on jo vuodelta 1982.

Se kaava oli tehty Polar Kiinteistöt Oyj:n ja Kummila Oy:n mittaviin hankkeisiin, jotka kaatuivat aktiivisen kansalaisliikkeen vastustukseen ja sittemmin rakennusliikkeiden konkurssiin.

Isosuo sanoo myös, että ”rakennusluvasta ei ole valitusoikeutta, koska poikkeuslupaa ei tarvita.” Rakentaminen tapahtuisi kaupungin omistamalle maalle vain rakennuslautakunnan päätöksellä ja suunnittelun lähtökohdaksi on otettu työn alla oleva asemakaavaluonnos, jota ei ole hyväksytty.

Vuoden 1982 jälkeen Hämeenlinnaan on syntynyt ja kasvanut suuri joukko ihmisiä sekä muuttanut uutta väkeä meidän entisten lisäksi.

Eikö heillä ja meillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa yhteisen kansallisen kaupunkipuistomme tulevaisuuteen? Rakentamisen jälkeen ei ole vaihtoehtoja, joten nyt on kansalaiskeskustelun aika.

Entä uusi valtuusto, jonne asia ei edes etene – sekö vain aikanaan hyväksyy uuden kaavan? Museoviraston ja ympäristöministeriön näkemykset kiinnostavat myös.

Ainut tie maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaupunkilaisten kuulemiseen ja mielipiteen kartoittamiseen olisi tekeillä olevan uuden kaavan tuominen asianmukaiseen käsittelyyn ennen rakentamista. Kaupungille koituvat kustannuksetkin on myös hyvä kuulla.

Jos tie kylpylästä Aulangontielle maksaa 260 000 euroa, mitä sitten tulevat maksamaan lomaosakkeiden väylät ja parkkipaikat? Myös suojellun Aulangontien tulevaisuus on uhanalainen liikenteen kasvaessa.

Marjatta Kaarakka

Liisa Vartiainen

kuvataidelehtorit

Hämeenlinna