Uutiset

Kulukuri kunnissa lipsuu

Kuntien laatimat säästöohjelmat eivät pidä ja alijäämät uhkaavat kasvaa. Menojen ja tulojen välistä kuilua paikataan velalla tai omilla rahastoilla.

Hämeenlinnan tilanne on melko tyypillinen. Menot uhkaavat kasvaa viime vuodesta jopa seitsemällä prosentilla. Kansantalouden kasvu on ollut odotettua nopeampaa ja veroja kertyy hieman odotettua enemmän. Verokertymän kasvu ei kuitenkaan kata menojen kasvua.

Hämeenlinnan kuluvan vuoden alijäämäksi ilman rahastojen käyttöä on hyväksytty 19,4 miljoonaa euroa. Ensi vuonna summa on tarkoitus puolittaa ja seuraavana vuonna pitäisi menojen ja tulojen olla tasapainossa.

Nykyisellä kulujen kasvulla ei kunnianhimoinen tavoite täyty. Mitä enemmän tavoitteesta lipsutaan, sen enemmän pitää vetää takaisin.

Se tietää verojen korotuksia ja kipeitä leikkauksia. Kuntien menot kasvavat joka tapauksessa. Hoivapuolelle pitää lisätä henkilökuntaa tai ostaa palveluja yksityiseltä puolelta.

Hallintopuolen virkojen vähentäminen luonnollisen poistuman kautta sujuu tuskaisen hitaasti. Kun joku lähtee, palkataan toisaalle uusi työntekijä. Esimerkiksi Hämeenlinnan palkkalistoilta on lähtenyt viime vuoden alusta tähän päivään yli sata ihmistä, mutta samaan aikaan uusia on palkattu yli 60. Nettovähennys on alle 40.

Poistuma pitäisi hallinnon puolella olla paljon nykyistä nopeampaa. Paras-hankkeen puitelaki kuitenkin estää väen vähentäminen viiteen vuoteen kuntaliitoksesta. Rakenteetkin pidetään kasassa kolme vuotta.

Kuntien ahdinkoa lisäävät myös valtiolta tulevat uudet velvoitteet ilman valtion lisäpanostusta. Kuntaliitosta arvioidaan, että lisärasitus on kuntapuolelle noin 40 miljoonaa euroa.

Suomen kunnissa tilanne on monin paikoin jo se, ettei esimerkiksi veroprosentissa ole enää nostovaraa. Kiinteistöveroja ruuvataan koko ajan ylöspäin. Pitää kuitenkin muistaa, että valtio on lisäämässä kiinteistöjen rasituksia uusilla energiaveroratkaisuilla. Omakotiasujalle lasku nousee vuodessa satoihin euroihin. Myös vastikkeet ja vuokrat nousevat.

Kotitalouksien käteen jäävät tulot uhkaavatkin laskea ensi vuonna, jos vielä EK:n linja prosentin palkankorotuksista pitää.

Hämeenlinna on moneen muuhun kuntaan tai kaupunkiin nähden sikäli hyvässä asemassa, ettei täällä ole tullut suuria työpaikkojen menetyksiä ja rahastosta löytyy varoja pahojen päivien varalle.

Niitä ei pitäisi kuitenkaan kuluttaa käyttömenoihin kuin äärimmäisissä tilanteissa. Nyt ei ole kyse siitä. Pikemminkin voidaan puhua normaalitilanteesta. Kunnat kun ovat pitkään ahtaalla väestön ikääntymisen takia.

Tuottavuusohjelmat pitäisikin nyt ottaa tosissaan, kuntien määrää on karsittava ja julkisen puolen on pelattava paljon nykyistä paremmin yhteen yksityisten palvelutarjoajien kanssa.