Uutiset

Kulunut kiista kouluverkosta

Hämeenlinnan kouluverkkoselvityksen mukaan Yhteiskoulun lukio siirtyisi Lyseon lukion yhteyteen. Kankaantaan koulua uhkaa puolestaan lakkautus.

Koulun lakkautusuhka on takuuvarma aihe tuliseen kiistelyyn, jossa kovatkin äänenpainot ovat todennäköisiä ja myös ymmärrettäviä. Omaa koulua pidetään peruspalveluna, jonka ylläpitämiseen ja kehittämiseen kansalaiset haluavat päättäjiensä ponnekkaasti paneutuvan.

Läheinen koulu on keskeisen arvokas asia etenkin lapsiperheille. Koulut ovat Hämeenlinnallekin tärkeä markkinointivaltti houkuteltaessa kaupunkiin uusia veronmaksajia.

Niin väestölliset kuin taloudellisetkin muutokset on kyettävä ennakoimaan ja vieläpä samanaikaisesti. Kaiken kukkuraksi taustalla hallitsee kuntatalouden armoton laki.

Hämeenlinnassa Kankaantaan koulun kohtalo on ollut toistuvasti vaakalaudalla. Viime joulukuussa kaupunginvaltuusto myönsi rahaa koulun jo vuosikymmeniä odottaneen peruskorjauksen suunnitteluun. Sittemmin rahat on vähin äänin jäädytetty. Ei voi puhua päätöksenteon pitkäjänteisyydestä.

Muutkaan kouluverkkoselvityksen suuntaviivat eivät ole uusia tai yllättäviä. Kiista kouluverkosta on jo syntyhetkillään valmiiksi kulunut.

Yhteiskoulun lukion siirtohanke on vanhan ja perusteellisesti tyrmätyn suunnitelman uudelleen verhoilua. Kaksi lukiota rinnan samoissa tiloissa olisi keinotekoinen väliaikaisratkaisu.

Yhtenäiskoulussa rajaa ylä- ja ala-asteen välillä ei ole. Hämeenlinnassakin on tulevaisuudessa 1-9-luokkaisia kouluja. Mutta missä ja miten? Nykyiset koulutilat eivät välttämättä sovi tarkoitukseen.

Ruununmyllyn nopeasti kasvanut koulu vaikuttaa epäsopivalta muutettavaksi ainakaan kertarytinällä 1-9-luokkaiseksi. Koulu on jo ennestään hajallaan ympäri asuinaluetta.

Koulujen lakkauttaminen on samalla keskittämistä: oppilaat siirtyvät entistä harvempiin ja isompiin kouluihin. 1-6-luokkaisessa koulussa rehtorin tuntevat kaikki, mutta miten on isossa yhtenäiskoulussa, jonka aluerehtorilla on johdettavanaan useita alakouluja pedagogisine apulaisjohtajineen. Hallinto keskittyy, mutta sen pitää tuoda myös aitoja etuja koulutyöhön.

Kouluverkon karsimisen valtakunnalliset syyt ovat ilmeiset. Kouluja on rakennettu aikanaan palvelemaan nykyistä paljon suurempia ikäluokkia.

Vuoden 1990 jälkeen on kartalta kadonnut yli 1 300 peruskoulua. Viime vuonna lakkautettiin runsaat 40 koulua. Tänä vuonna tahdin on ennakoitu kiihtyvän.

Koulujen lakkauttaminen on siirtynyt taajamiin. Useimmat syrjäseutujen ja sivukylien kyläkoulut ovat siirtyneet historiaan jo kauan sitten. Esimerkkejä ansiokkaasta sitkeydestäkin löytyy.

Kalvolan Pirttikoski on tunnettu aktiivisena kantahämäläiskylänä, jonka ote koulustaan on kuitenkin kirpoamassa. Keskiviikkona kunnan sivistyslautakunta käsitteli Pirttikosken koulun lakkauttamista. Koulussa on tätä nykyä 11 oppilasta ja heistäkin käy kaksi Urjalan puolelta.