Uutiset

Kuluttajat kavahtavat lisäaineita

Monien elintarvikeskandaalien ja eläintautiepidemoiden säikyttämät kuluttajat suhtautuvat entistä epäluuloisemmin elintarvikkeisiin, erityisesti einestuotteisiin lisättyihin kemikaaleihin. Ne merkitään pakkauksissa oleviin tuoteselosteisiin kansainvälisellä koodilla, E-merkillä.

Ylen uutisten mukaan elintarviketeollisuus kiertää näitä kuluttajien kavahtamia E-merkkejä lisäämällä tuotteisiin aivan samoja kemikaaleja, mutta toisilla nimillä. Monet valmisruuat ja lihajalosteet sisältävät erilaisia uutteita. Esimerkiksi makkaroissa käytetty makua tehostava natriumglutamaatti on korvattu hiivauutteella, jolloin edes yksi pelätty E-merkki jää pois.

E-merkein varustetut kemikaalit ovat sallittuja lisäaineita, joilla parannetaan muun muassa tuotteen makua, rakennetta, säilyvyyttä ja ulkonäköä. Nämä aineet ovat joissakin tuotteissa myös halpoja lisukkeita, joilla korvataan kallista aitoa raaka-ainetta. Eräisiin jauhelihasta valmistettuihin tuotteisiin lisätään muun muassa soijaa, joka on lihaa halvempaa, mutta käy hyvin sen korvikkeeksi eikä kuluttaja edes huomaa makueroa.

Oikein käytettynä ja tarkoin annosteltuina sallitut lisäaineet eivät ole ihmiselle vaarallisia, vaikka esimerkiksi lihajalosteissa tavanomainen puhdas natriumnitriitti on hengenvaarallista myrkkyä. Makkaroissa ja muissa lihatuotteissa sitä käytetään vahvasti laimennettuna niin, etteivät sen myrkkyominaisuudet vaikuta.

Kuluttajien kammo lisäaineita kohtaan on ymmärrettävää, koska ne eivät ole tuttuja muille kuin alan ammattilaisille. Aniharvan kotikeittiön kaapista löytyy natriumbenzoaattia, glutamaattia, nitriittiä tai muita E-tunnuksin varustettuja lisäaineita. Kaikki outo ja vieras nostattaa epäluuloja.

Helpoimmin lisäaineilta voi välttyä valmistamalla päivittäiset ruuat itse. Kotiruoka on myös hyvin edullista verrattuna teollisiin valmisteisiin. Kun ruuanlaittaja valitsee kaupasta tai kasvattaa itse ruoka-aineet, tieto terveellisen aterian todellisesta sisällöstä on luotettavaa eikä epäluuloja lisäaineiden pakkosyötöstä synny.

Suurten tehtaiden valmistaman bulkkiruuan rinnalle kauppaan hyllytilaa ovat hiljalleen raivanneet myös luomutuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty vain luonnonmukaisesti viljeltyjä raaka-aineita. Myös niiden valmistusprosessista kaikki keinotekoiset lisäaineet on rajattu pois.

Luomutuotteiden ja suurteollisuuden valmistaman ruuan välimaastoon on sijoittunut pienten valmistajien tuottamat elintarvikkeet, lähiruoka. Ne ovat pääsääntöisesti korkealaatuisia ilman merkittävää lisäaineiden käyttöä, koska valmistusmäärät ovat pieniä eikä niiden säilyvyyttä tarvitse lyhyiden kuljetusmatkojen ja myyntiaikojen takia tarvitse keinotekoisesti lisätä.

Tehdasruuan, luomun ja lähiruuan erottaa myös hinnasta. Kuluttaja, jolle vain hinta ratkaisee ostopäätöksen, kantaa kotiinsa paljon lisäaineita E-merkillä tai ilman.