Uutiset

Kuluttajat reagoineet talousuutisiin

Kuluttajien luottamus talouteen kääntyi alkuviikosta jyrkkään laskuun. Syitä ei pidä kaukaa hakea. Euroalueen velkakriisi ja Yhdysvalloista kantautuneet synkät talousuutiset näkyvät nyt suomalaisten mielialoissa.

Kuluttajabarometrin lukemat kertovat paljon nopeasta ja jyrkästä muutoksesta. Elokuussa kuluttajabarometri laski 5,1 pisteeseen, kun heinäkuussa luku oli vielä 11,3 ja vuosi sitten 21,9.

Kansalaisten omassa taloudessa ei juuri ole tapahtunut muutoksia. Työttömyys on edelleen hieman alentunut, ostovoimaa löytyy hinnankorotuksista huolimatta ja taantuman pelko pitää korkotason alhaalla.

Vaikka kansalaisista peräti 42 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana, oman talouden heikkenemiseen ei usko kuin 15 prosenttia kuluttajista. Tämä luku ei ole vuoden aikana merkittävästi muuttunut.

Se on oleellinen viesti kotimarkkinoille: pahan päivän varalle ei vimmaisesti säästetä. Tunnettu tosiasia on, että mitä enemmän pahan päivän varalle säästetään, sitä varmemmin ja nopeammin pahat päivät tulevat.

Suomen bruttokansantuotteesta 60 prosenttia syntyy kotimarkkinoilla. Onkin äärimmäisen tärkeää, ettei kansalaisten kulutuskysyntään tule oleellisia muutoksia.

Siksi taloudellisesti tiukkoinakin aikoina tulisi huolehtia vähintään ostovoiman, kuten myös ostohalujen, säilyttämisestä. Valitettavasti istuva hallitus tekee nyt ratkaisuja, muun muassa kulutusveroja nostamalla, joilla ostovoima heikkenee.

Talouden monet epävarmuudet ovat alkaneet näkyä suomalaisten käyttäytymisessä. Etenkin suuria investointeja, kuten asunnon ostoa, halutaan lykätä.

Siksi olisi äärimmäisen tärkeää saada esimerkiksi Euroopassa aikaan sellaisia poliittisia ratkaisuja, että usko rahoitusalalle palaisi. Yhtä tärkeää on päästä Suomessa sopimukseen työn tekemisen ehdoista niin, että taloutta voidaan ennustaa aikaisempaa pidemmälle tulevaisuuteen.

Avainasemassa ovat nyt poliittiset päättäjät meillä ja muualla. On kyettävä näyttämään selkeä visio, jolla vaikeudet voitetaan ja tehtävä järkkymättä ikävätkin päätökset vision toteuttamisessa.

Pelkästään se ei riitä, että työmarkkinaosapuolilta vaaditaan nyt malttia.

Suomen hallitus on vähän kuin rampa ankka. Se keikkuu puolelta toiselle, eikä kykene toimimaan niin kuin pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) todellisuudessa haluaisivat.

Tämä ristiriita kuultaa jo kaksikon puheista. Kumpikaan ei sano, että olen tätä mieltä ja näin pitää tehdä, vaan vetoaa hallitusohjelmaan kirjattuihin kohtiin.

Vaarana on ajautua sellaiseen päättämättömyyden kierteeseen, jossa kuluttajiin iskee liiallinen varovaisuus ja poliittinen toiminta keskittyy vain tulipalojen sammuttamiseen palojen ehkäisemisen sijasta.

Ainakaan Kataisen hallituksen alkutaival ei vahvista käsitystä vahvasta johtajuudesta.