Kolumnit Uutiset

Kummallinen kevät 2014

Kulunut kevät on ollut monella tapaa kummallinen, enkä nyt puhu säästä. Vaikea oikeastaan löytää sanoja, mutta se on selvää, että negatiiviset asiat tässä ovat olleet päällimmäisenä mielessä, valitettavasti.

Ukrainan kriisi on saanut monet havahtumaan. Eurooppa ei olekaan sellainen rauhan tyyssija kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Itänaapuri on arvaamaton, ja luottamus on säröillä.

Vaikka sodat entisessä Jugoslaviassa olivat nekin Euroopan sotia ja todella järkyttäviä, ne eivät liipanneet yhtä läheltä. Nyt osapuolena on oma naapurimaamme. Se ongelmallinen Venäjä, Venäjä, Venäjä…

Aluksi kriisiä tuli seurattua melkein hetki-hetkeltä. Koko ajan piti tarkistaa netistä, mitä siellä nyt tapahtuu, ja lukea asiaa koskevat uutiset, kolumnit ja taustoittavat jutut.

Nyt on sitten jo viikkotolkulla jännitetty, mitä tapahtuu Itä-Ukrainalle. Mutta minä en ainakaan enää roiku sen takia netissä. Olo on jotenkin voimaton, enkä jaksa sulatella koko ajan uusia huonoja uutisia. Mieluummin yritän ajatella jotain muuta, kun en kerran asioitten tilalle mahda kuitenkaan yhtään mitään.

Välillä kuitenkin ajattelen, tältäkö ihmisistä tuntui esimerkiksi ennen toista maailmansotaa. Piti vain voimattomana seurata sivusta, kun maailma oli menossa kohti suurta tuhoa. Tosin silloin joukkotiedotus oli radion ja sanomalehtien varassa. Se oli varmasti mielenterveyden kannalta parempi asia kuin tämä jatkuva ajan hermolla oleminen.

Ja vaikka Yleisradio kuinka mainostaa, en ole ladannut uutisvahtia päälle. En ainakaan vielä. Joskus haluan olla rauhassa uutisilta.

Ukrainan kriisi on hallinnut mediaa niin, että joku ehti jo irvailla, että sillä on ollut hyväkin vaikutus. Syyrian sota näytti loppuneen.

Ja näinhän se menee. Vaikka Lähi-idässä tapahtuisi mitä, se jää meitä lähempänä olevien suurten uutisten varjoon. Emme kai jaksaisikaan seurata kaikkia maailman ongelmapesäkkeitä samalla intensiteetillä.

Mutta kotimaan taantumauutiset eivät sentään ole jääneet taka-alalle. Yt-neuvottelut siellä ja konkurssi täällä. Tuolla irtisanotaan ja täällä vähennetään luonnollisen poistuman kautta. Töissä oleva väki vähenee koko ajan, ja nuoriso syrjäytyy.

Nyt jos koskaan tarvitsemme myös hyviä uutisia. Onneksi niitäkin on saatu.

Mielestäni kevään paras ja liikuttavin uutinen oli se, että suomalaiset sukeltajat hakivat ystäviensä ruumiit pois norjalaisesta luolastosta. Se sai kyyneleet silmiini.

Todella arvostettavaa, että sukelluksen harrastajat lähtivät niin vaaralliseen ja kiellettyynkin operaatioon, joka kaiken lisäksi oli varmasti henkisestikin vaikea. Veljiä ei jätetty.

Oli hienoa huomata, että sankareita on yhä olemassa.

Ja aivan yllättäen saatiin myös hyvä talousuutinen. Että suomalainen metsäyhtiö todella tekee miljardi-investoinnin, ja vielä omaan maahan!

Toivoa sopii, että jotain piristystä tapahtuisi muutenkin. Suomi ei ole virallisesti lamassa, mutta aika lamaantuneelta tämä kotimaan tilanne on jo jonkin aikaa näyttänyt.