Uutiset

Kun auttaja tarvitsee apua

Puoliso, lapset tai muut läheiset joutuvat kiperän kysymyksen eteen, kun sairas läheinen ei enää kykene elämään itsenäisesti. Alkaako omaishoitajaksi, vai yrittääkö hankkia rakkaalleen hoitokotipaikka. Läheskään aina jälkimmäinen vaihtoehto ei ole edes mahdollinen.

Sairastaminen on raskasta paitsi potilaalle itselleen, myös hänen omaishoitajalleen.

-Monesti käy niin, että omaishoitaja etääntyy ystävistään. Hän joutuu luopumaan omasta ajastaan ja siten itselleen rakkaista harrastuksista, sillä esimerkiksi muistisairasta potilasta ei välttämättä voi jättää yksin ollenkaan. Jossain kohdassa ”minästä” tulee ”me”, kertoo projektityöntekijä Kaarina Hauskala.


Yhteisvoimin hyvinvoinnin puolesta

Maaliskuusta asti valmisteltu ja lokakuussa käyntiin pyörähtävä Petra-projekti on Tampereen, Jyväskylän ja Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajayhdistysten yhteinen hanke, jonka tavoitteena on rakkaistaan huolehtivien hyvinvoinnin lisääminen.

Tampereella keskitytään fyysiseen ja Jyväskylässä psykososiaaliseen puoleen. Hämeenlinnan painopiste on yhteisöllisyys.

-Projektiin osallistuu Hämeenlinnassa arviolta kahdeksan kerrostaloa, joissa aletaan järjestää yhteisöllistä toimintaa. Jaamme työsarkaa siten, että kukin yhdistys kokeilee omaa juttuaan ja sitten jaamme kokemukset, kertoo projektityöntekijä Matti Kettunen.

RAY on alustavasti myöntänyt Petra-hankkeelle rahoituksen vuoteen 2014 asti. Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeenlinna – Vanajan seurakunnan lisäksi projektissa on mukana viisi eri yhteistyötahoa.

-On tärkeää saada toiminta juurtumaan siten, että se jatkuu myös projektin loputtua, Hauskala sanoo.


Apu tulee aivan liki

Hämeenlinnalaisten omaishoitajien tukiverkostoa lähdetään täydentämään naapuri- ja vapaaehtoisvoimin. Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n varapuheenjohtaja Airi Suuronen kertoo, että tärkeintä on yhteisöllisen toiminnan ja tuen löytyminen läheltä. Tällöin omaishoitaja voi osallistua toimintaan joko yksin tai omaishoidettavansa kanssa ja tavata tukihenkilöään vaivattomammin.

-Tukihenkilöä kaipaava omaishoitaja voi soittaa meille, jos hän tietää tai asuu kerrostalossa jossa on järjestämäämme harrastustoimintaan tarvittava yhteisötila. Olemme sitten yhteydessä taloyhtiön puheenjohtajaan ja jos talon hallitus on suostuvainen, järjestämme infotilaisuuden jossa kerromme toiminnastamme, Hauskala kertoo.

Talon asukkaille tehdään kysely, jonka avulla selvitetään, ovatko he halukkaita osallistumaan kerrostalon tiloissa järjestettäviin maksuttomiin harrasteisiin ja tapahtumiin.


Tukihenkilön tunnistaa sellaisen tavatessaan

Projektin tavoitteena on löytää omaishoitajalle tukihenkilö, eli Petraaja. Hänet perehdytetään toimintaan, johon kuuluu omaishoitajan kannustaminen ja motivoiminen. Väkisin ei kellekään voi kuitenkaan tuputtaa ystävää.

-Haastattelemiemme omaishoitajien oli vaikea eritellä piirteitä, joita he haluavat tukihenkilöltään. Petraajan löytyminen ei tapahdu siten, että hei, tässä sulle tällainen. Ei kukaan halua ystävää kotiovelle toimitettuna, toisen valitsemana.

Hanke tarjoaa asukkaille tavan kohdata luonnollisesti ja ajan myötä yhteisistä tuokioista saattaa löytyä omaishoitajalle sopiva Petraaja.

-Omaishoitajien tukemisen lisäksi projektin tavoitteena on parantaa taloyhtiön yhteishenkeä. Rappuja, joissa naapuria ei edes moikata hississä tavattaessa, on surullisen paljon, Hauskala huokaa.


Minän hoivaaminen palvelee myös meitä

-Niin kummalta kuin se kuulostaakin, on erittäin tärkeää saada omaishoitajat ymmärtämään, että heillä on oikeus terveeseen itsekkyyteen, Suuronen summaa.

Suomalaisessa kulttuurissa nöyryys on hyve ja oman edun tavoittelu nähdään vastenmielisenä piirteenä. Joskus oman hyvinvoinnin turvaaminen on kuitenkin palvelus myös muille.

-Ei pidä jäädä yksin, vaan etsiä itselleen verkkoa johon turvata vaikeina hetkinä. Terveen itsekkyyden ansiosta yhteinen kotona-asumisaika pitenee ja paranee, Suuronen sanoo. (HäSa)