Uutiset

Kun ei tarvitse kouluun hiihtää, kaikki on hyvin

– Teille ei kanssa mikään riitä.

Tämä on se kommentti, mitä viidenkympin paremmalla puolella olevat ihmiset sanovat, kun pienten lasten vanhemmat tuskailevat jättikouluja, suuria päiväkotiryhmiä tai pitkää neuvolamatkaa.

– Kyllä mekin silloin kansakoulussa oltiin jättikoulussa ja ihan hyvin on pärjätty, sanovat.

 

Niin.
Siis pitäisi tyytyä ja olla tyytyväinen siihen, mitä meillä on. Perusterveydenhuolto, peruskoulu, peruselämä.

Eikä kannattaisi russuttaa tyhjästä, koska meidän vanhemmatkin ovat kasvaneet ihan suoraan jättikansakouluissaan, vieläpä kouluun hiihtämällä.

Ei, en väitä, että olisi helppo yhtälö näinä aikoina miettiä, miten kaupungin rahat riittävät kaikkeen. Oli se sitten kuinka vaikeaa tahansa, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaupunkilaisten pitäisi purematta niellä, mitä tilaajajohtajat ja palvelupäälliköt esittävät rahoja säästääkseen.

Yksi näistä asioista on uusi jättikouluhanke Seminaarinmäelle.

Lähtökohta on se, että kaupungin isät haluavat saman katon alle nykyisen Normaalikoulun, Ojoisten koulun ja Myllymäen koulun. Ojoisille jäisi 1-2.-luokat.

Myllymäen tilannetta mietitään vielä toukokuuhun asti, mutta selvä on, että lähtökohtaisesti myös Myllymäki olisi nykyisen OKL:n kiinteistössä.

 

Takana on raha. Toisin sanoen suurkoulu vaatii yhden rehtorin nykyisen kolmen sijaan ja hallintoa se vaatisi myös vähemmän. Samalla kalliista vanhoista opeistakin pääsisi eroon.

Se kyllä jurppii, kuinka päätöksiä tehdään aina hallinnollisesta näkökulmasta.

Paperilla on kiva katsella, kuinka koululaiset tulevat aika tasaisesti alueelta, mutta käytännössä sitä ei ajatella lainkaan. Päättäjät tuntuvat myös viis veisaavan suurkouluista tehdyistä tutkimuksista, jotka pitävät yli 600 oppilaan kouluja huonoina.

 

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoi Hämeen Sanomissa 20.11.2011, että päätöksenteko kunnissa on hajallaan.

– Silloin, kun maksun aika tulee, ei kukaan päättäjä ole enää maksamassa. Päättäjillä on vastuu vain sen hetken säästämisestä, kun heiltä vaaditaan säästämistä. Politiikan pitäisi olla laaja-alaista.

Aamen.

Politiikan pitäisi olla myös muutakin kuin hallinnollisesta lähtökohdasta katsovaa. Politiikan pitäisi olla ihmisten arjesta lähtevää. Väitän nimittäin, että sillä myös säästettäisiin pitkässä juoksussa.

Keltikangas-Järvinen puhui haastattelussa myös siitä, että usein näissä jättikouluissa pojat hukkuvat. Heitä ei muutenkaan koulu kiinnosta yhtä intensiivisesti kuin tyttöjä. Pojille pysyvyys olisi tärkeää, ja sitä harvoin jättikoulu tarjoaa. Syrjäytyminen alkaa jo alakoulussa ja suuressa yksikössä se on tavattoman helppoa.

 

Koululaisissa kasvaa tulevaisuuden toivot.

Mutta eihän se ole mitään, kun kouluun ei tarvitse enää verenmaku suussa hiihtää.

tuulia.viitanen@hameensanomat.fi