Uutiset

"Kun perävalo näkyy, alkaa kunnon hyökkäys" – tänään Unkarissa vieraileva Antti Rinne joutunee paikallisen median grilliin

Asiantuntijan mukaan Suomen ja Unkarin kannat ovat nyt niin kaukana toisistaan, että tämänpäiväisen vierailun olisi voinut jättää väliin.
Pääministeri Antti Rinne (vasemmalla) tapaa Unkarin pääministerin Viktor Orbánin. Kuva: Mauri Ratilainen, Fabio Frustaci
Pääministeri Antti Rinne (vasemmalla) tapaa Unkarin pääministerin Viktor Orbánin. Kuva: Mauri Ratilainen, Fabio Frustaci

Pääministeri Antti Rinne (sd.) joutuu todelliseen grilliin tämänpäiväisellä Unkarin-vierailullaan, arvioi Aleksanteri-instituutin tutkija, dosentti Katalin Miklóssy.

– Hallituksen lehdistötilaisuuksiin saa osallistua vain hallituksen media, joten on todennäköistä, että Rinnettä grillataan oikein kunnolla ja hän saa kovaa kyytiä, Miklóssy sanoo.

Myös pääministeri Viktor Orbán saattaa Miklóssyn mukaan lyödä kovat pöytään jo lehdistötilaisuudessa.

Toistaiseksi unkarilaismedia on Miklóssyn mukaan ollut odottavalla kannalla. Lehdet ovat kertoneet, tapaamisesta ja yhteisestä tiedotustilaisuudesta. Jokainen media on kuitenkin myös nostanut esiin Suomen ja Unkarin väliset jännitteet ja sen, että Suomi on johdonmukaisesti ajanut EU-tukien sitomista oikeusvaltioperiaatteeseen.

– Sitten, kun Rinteen perävalo näkyy, alkaa kunnon hyökkäys, Miklóssy sanoo.

Unkarin johto ymmärtää perussuomalaisia

Sekä Orbán että Unkarin lehdistö kritisoivat voimakkaasti Suomea kesällä. Tällöin Suomea soimattiin esimerkiksi perustuslakituomioistuimen puutteesta ja median omistuksen keskittymisestä.

– Nyt nämä valeuutiset saavat jäädä, ja mediassa isketään suoraan vyön alle, Miklóssy sanoo.

Hän arvioi, että Rinteen vierailun jälkeen Unkarissa nostetaan esiin se, että Suomen suurin puolue on perussuomalaiset, joka ymmärtää Orbánin Fidesz-puolueen maahanmuuttolinjaa, mutta suomessa istuu aatemaailmaltaan vasemmistolainen hallitus.

– Unkarin hallituksen näkökulmasta se on suunnilleen pahinta, mitä on olemassa, Miklóssy sanoo.

Miklóssy arvelee, että poliittisilla erimielisyyksillä on negatiivinen vaikutus Suomen ja Unkarin suhteisiin. Hän sanoo, että suomalaiset pitävät unkarilaisia läheisempinä kuin unkarilaiset suomalaisia, vaikka suomalaisiin ja unkarilaisiin viitataankin usein veljeskansoina.

– Siinä mielessä suhde on aina ollut hieman epätasapainoinen. Nyt Suomessa aletaan hiljalleen huomata, millainen veli Unkari on, ja poliittisella yhteentörmäyksellä on pitkä varjo maiden väliseen yhteistyöhön.

Unkarissa toivoton tehtävä

Rinteen ja Orbánin on määrä keskustella ajankohtaisista EU-asioista, kuten unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä, oikeusvaltioperiaatteesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä muuttoliikkeestä ja unionin laajentumisesta. Suomi ja Unkari ovat viime vuosina olleet näissä kysymyksissä hyvin eri linjoilla.

– Käytännössä Rinteen matka on turha. Se on kuitenkin tehtävä, koska Suomen pitää EU-puheenjohtajamaana osoittaa pyrkivänsä konsensukseen. Rinne kyllä tietää, ettei läpimurtoa tai kompromissia tule. Kumpikin pääministeri toistaa vanhat mielipiteensä ja sitten puhutaan medialle, Miklóssy sanoo.

Juuri lähestyvät EU:n budjettineuvottelut ovat syy siihen, miksi äänenpainot jälleen vierailun jälkeen kovenevat. Suomen ajatukset EU-tukien sitomisesta oikeusvaltioperiaatteeseen ovat alkaneet saada kannatusta muissa EU-maissa, eikä tämä ole jäänyt huomiotta Unkarissa.

– Mitä lähemmäs budjettineuvottelut tulevat, sitä tukalammaksi Unkarin asema käy. Unkarin hyökkäykset ovat aina yhteydessä tähän.

Unkari hyväksyy von der Leyenin

Suomen lisäksi tänä vuonna Unkarin hampaisiin ovat joutuneet Euroopan komission väistyvä puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sekä yksi tämän seuraajaehdokkaista, Manfred Weber.

Junckerin seuraaja Ursula von der Leyen sen sijaan on saanut olla rauhassa.

– Hän kävi Fideszin kanssa keskusteluja suljetuin ovin. En tiedä, mitä siellä on puhuttu, mutta Unkarissa ajatellaan, että von der Leyen on heidän puolellaan, Miklóssy sanoo.

Uudessa komissiossa aloittaa Eurooppalaisen elämäntavan komissaari, jonka tehtäviin kuuluu eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen. Kristillisen vapauden taistelijaksi itsensä asemoinut Unkari on tästä riemuissaan.

– Kukaan ei tiedä, mikä salkun sisältö on. Unkarille tämä tarkoittaa sitä, että vihdoin lännessä kuunnellaan, mitä he ovat sanoneet kristillisen perinnön suojelemisesta ja maahanmuutosta.

Oikeusvaltioperiaate

Yksi Suomen ja Unkarin suurimmista erimielisyyksistä koskee EU-tukien sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Suomi ajaa asiaa voimakkaasti, Unkari taas on sitä vastaan.

Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että valtio on organisoitu oikeussäännöksin ja näitä oikeussäännöksiä noudatetaan valtion eri tahojen toiminnassa.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on yksi EU-jäsenyyden ehdoista. Jäsenvaltioista Puolan ja Unkarin toimet ovat aiheuttaneet viime aikoina huolta oikeusvaltion tilasta.

Jäsenmaiden etuja voidaan jo nyt jäädyttää, jos ne eivät noudata oikeusvaltioperiaatetta. Menettely on käynnistetty Unkarin ja Puolan osalta. Asia on edennyt kuulemisiin.