Kolumnit Uutiset

Kuninkaallisten kaipuu ei hellitä

Vaikka valtioneuvos, presidentti J. K. Paasikivi teki suurimmat palveluksensa kansakunnalle vasta korkeassa iässä sotien jälkeen, hän aisti kansan sielun pohjavireen jo nuorena. Itsenäisyyden aamuhämärissä Paasikivi oli kiivas monarkisti, kuningaskunnan kannattaja. Intoa lisäsi vielä sekin, että hänestä kaavailtiin kreiviä.

Paasikiven mielestä suomalaisille sopi hallitsijaksi kuningas, mutta tasavaltalaiset jyräsivät kuningasmieliset, eikä asiaan ole enää palattu.

Tasavalta ei kuitenkaan tyrehdyttänyt kansan hovin nälkää, vaan sen korvikkeita on etsitty ja myös löydetty. Omat tekokuninkaalliset kiehtovat lakkaamatta.

Ruotsin ja Pohjolan hovit, Britannian sekä Keski-Euroopan pienet ruhtinaskunnat levottomine tyttärineen tunnetaan paremmin kuin omat naapurit.

Kansan kaipuu kuninkaallisiin sai täyttymyksensä viikonvaihteessa Muhoksella, kun yli 60 vuoden takainen kauneuskuningatar Armi Kuusela piipahti kotiseudullaan. Iltapäivälehdet laativat laajoja liitteitä ja Armin kuninkaallista kauneutta ylistettiin, vaikka hän oli Miss Universum, ei Queen Universum.

Suomalaiset kokivat kollektiivista mustasukkaisuutta, kun kaunotar naitiin Filippiineille. Syvästä kunnioituksesta kielii myös se, että kohtapuoliin kansaneläkeiän saavuttaa suuri joukko Armeja, joka oli suosittu nimi tyttölapsille. Kun huuma hiukan hellitti, lähes jokaisessa navetassa lypsettiin Armi-nimistä lehmää.

Miettikääpä, millainen mahtiteko pitäisi tehdä työssä, tieteessä, taiteessa tai yhteiskunnallisessa elämässä, että se vielä yli 60 vuoden kuluttua näin laajasti noteerataan.

Kuninkaallisten kaiho ruokkii kesästä toiseen myös Seinäjoen tangomarkkinoita, joilla valitaan tangokuninkaalliset, tangokuningas ja -kuningatar sekä liuta prinssejä ja prinsessoja. Järjestäjät ovat älynneet oikean suonen kansalaisten lompakkoon, kun tangon jumputuksen lavasteena ovat kimaltelevat kruunut ja hienot puvut.

Täydestä menee, kansa jumaloi kuninkaallisiaan, käy heidän keikoillaan ja ostaa heidän levyjään.

Alkuviikosta suomalaislehdissä kohistiin, että Ruotsin prinsessa, pieni Estelle, on viety päiväkotiin saamaan sukupuolineutraalia kasvatusta. Mitenkäs tämä pitäisi ymmärtää?

Onko määrärahat niistetty niin pieniksi, ettei hovilla ole enää varaa lapsenpiikaan ja subjektiivinen oikeus päivähoitoon on realisoitava?

Syynä voi olla myös halu liehakoida kansaa, joka tavan takaa epäilee hovileikkien mielekkyyttä ja käyttäisi verokruunut johonkin hyödyllisempään. Kenties Estellen päiväkotihoidon uskotaan lähentävän tämän vanhempia, vallanperijöitä rahvaaseen ja siten vahvistavan suopeutta kuninkaallisiin.

Minä mikään ilonpilaaja halua olla… Jokainen ihminen kaipaa arkeensa unelmia ja kauniita päiväunia kuninkaallisten elämästä. Muuten ei jaksa elää laman ja ahdingon keskellä, syksyn sateissa ja marraskuun loskissa.

Ylenpalttinen hehkutus kuninkaallisilla on sentään halpaa terapiaa, jos sen avulla pääsee edes hetkeksi irti arjen ankeudesta.