Uutiset

Kunnallisveron kipuraja häämöttää jo

Kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarvioita perin vaikeissa oloissa. Ensi vuoden veroprosentti on jo monessa kunnassa päätetty.

Kuntatalous oli viime vuonna alijäämäinen ja niin käy tänäkin vuonna. Ongelmat johtuvat paljolti kuntien harteille sälytetyistä uusista tehtävistä ja velvoitteista. Valtiovallan tekemät ansiotulojen verokevennykset ovat leikanneet kuntien tuloja. Kunnallisveron tuotosta on vuosituhannen vaihteen molemmin puolin leikattu yhteensä noin 800 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa sitä, että kunnat saavat 18 prosentin veroprosentilla kassaansa ainoastaan 14 prosentin verran tuloja.

Hämeenlinnan seudun kahdeksasta kunnasta Renko on nostamassa veroprosenttinsa 19 prosentiin. Saman verran keräävät asukkailtaan myös Lammi, Hauho ja Tuulos. Seudun alhaisin verottaja on edelleen Hattula 17,75 prosentillaan, Hämeenlinna hyvänä kakkosena 18 prosentillaan. Hattulassa kunnanjohtaja tosin esitti puolen prosentin korotusta, mutta kunnanhallitus halusi pitäytyä vanhassa prosentissa.

Vaikka Renko on seudun ainoa veronkorottaja, se ei tarkoita sitä, että taloudenpito olisi muilla ongelmatonta. Paineita joko korotuksiin tai palvelujen leikkaamiseen sekä maksujen ja taksojen korotuksiin on jokaisessa kunnassa.

Tänä vuonna monelle kunnalle on tulossa verotuloja reippaasti yli ennustetun. Työllisyys on parantunut, samoin palkansaajien ansiot. Yritykset ovat nousukauden myötä saaneet taseensa kuntoon, joka heijastuu yhteisöverojen tuottoon. Myönteinen kehitys saattaa jatkua ensi vuodenkin, mutta varmaa se ei ole. Viime vuosien alijäämäiset tilinpäätökset rasittavat kuntia, vuoden tai kahden aikana tilanne ei automaattisesti korjaannu.

Kunnat laativat ensi vuoden talousarvionsa vanhan kaavan mukaan. Tuleva kuntauudistus ei niissä vielä näy millään tavalla. Olivatpa päätökset millaisia tahansa, ensi vuoden taloudenpitoon niillä ei ole merkitystä.

Kunnianhimoista rakenneuudistusta ei kukaan voi markkinoida vain säästöohjelmana niin, että sillä ratkaistaisiin lopullisesti kuntien talousongelmat. Mikäli uudistuksen tavoitteet toteutuvat, nykyinen verorasitus saattaisi riittää hiukan enempään.

Uudistus on tarpeen jo siksi, että väestö vanhenee ja sen myötä hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Työmarkkinoilta poistuu vuosittain enemmän ihmisiä kuin sinne tulee eli huoltosuhde heikkenee. Kuntia koskevat samat lainalaisuudet kuin yrityksiäkin. Palvelutuotantoon on tavalla tai toisella saatava lisää tehokkuutta ja taloudellisuutta.

Veronkorotusten tie on kuljettu hyvin nopeasti loppuun ellei mitään muuta tehdä. Veroprosentin kipurajaksi on yleisesti arvioitu kahtakymmentä prosenttia. Se alkaa olla monessa kunnassa jo aika lähellä ja jotkut ovat sen jo saavuttaneet. Kansalaisia ei juurikaan lohduta, että valtio keventää verotusta, mutta kunnat kuittaavat alennukset heti kassaansa.