Uutiset

Kunnanjohtajat: Kuntien määrään iso harvennus

Kunnanjohtajat arvioivat, että kuntien määrään on tulossa iso pienennys.

Asia selviää Lännen Median kyselystä, johon vastasi 59 kaupunginjohtajaa ja 111 kunnanjohtajaa eri puolilta Suomea.

LM-kyselyssä 11 kaupunginjohtajaa ja 14 kunnanjohtajaa uskoo, että heidän johtamansa kunta on mukana kuntaliitoksessa seuraavien viiden vuoden aikana eli vuosina 2017–2021.

– Kunnat huomaavat pian, että asiat, joihin ne voivat paikallisesti vaikuttaa, ovat aika rajallisia, epäilee Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

– Maakuntauudistus tekee nykyisen kuntarakenteen täysin tarpeettomaksi. Forssan seudun kunnat olisi pitänyt saattaa yhteen jo 10–15 vuotta sitten, toteaa Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko, joka on seuraavaksi valittu Riihimäen johtoon.

Manner-Suomessa on 297 kuntaa. Kyselyn vastausprosentti oli 57,2 prosenttia, joten tuloksia voi pitää vahvasti suuntaa antavina. Hallituksen valmistelema sote- ja maakuntauudistus on vähentämässä merkittävästi kunnan vastuulla olevia tehtäviä vuodesta 2019 alkaen.

– Rautavaaran kunnan tuloveroprosentti on 21,0, josta valtio ottaa sote-rahoitukseen 12,3 prosenttiyksikköä. Kunnan kehittämiseen ja omaan palvelutuotantoon jää 8,7 prosenttiyksikköä. Kehitä siinä sitten kuntaa, kiteyttää Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto.

Seinäjoen, Haminan, Pyhtään, Rautavaaran, Siikaisten, Mänttä-Vilppulan, Forssan ja Pelkosenniemen johtajat ennakoivat kuntansa olevan pian liitoksessa mukana. Samalla kannalla on anonyymisti 17 muuta kunnanjohtajaa.

Yhteensä 15 prosenttia vastaajista ennakoi kuntansa olevan mukana liitoksessa lähivuosina. Jos LM-kyselyn tuloksen suhteuttaa Manner-Suomen kuntien kokonaismäärään, sote-uudistus saattaa johtaa heti liitokseen noin 45 kunnassa.

Kysymystä kommentoi sanallisesti 77 kunnanjohtajaa. Monet arvioivat, että 2020-luvulla yhdistymisiä tapahtuu paljon.

– Halu säilyä itsenäisenä on kova, mutta en tiedä, kannattaako jäljelle jääviä kuntien tehtäviä varten pitää verovaroin yllä kovin monia hallintokoneistoja, huomauttaa uusmaalainen kaupunginjohtaja.

Vastaajista 76,5 prosenttia arvioi kuntansa jatkavan itsenäisenä.

– Esitetty malli betonoi kuntarakenteen. Lisäksi rahoitusmallilla pidetään elinkelvottomia kuntia pystyssä, sivaltaa kaupunginjohtaja Pirkanmaalta.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Pyhännän kunnanjohtaja Jouko Nissinen nostaa esille kiinnostavan näkökulman.

– Kunnat, joiden olemassaolo on perustunut lähinnä kunnallisten palvelujen tuottamiseen asukkailleen, ovat suurimmissa vaikeuksissa. Kunnat, joissa julkinen sektori ei ole suurin työnantaja, pärjäävät paremmin. Pyhännällä julkisen sektorin osuus työpaikoista on noin 20 prosenttia, joten elinvoima tulee muualta kuin palveluista ja on mahdollista, että kunta voi jatkaa itsenäisenä, Nissinen puolustaa 1 600 asukkaan kunnan olemassaoloa.

Peräti 45 prosenttia kunnanjohtajista arvioi, että 18 maakuntaa on Suomen kokoiseen maahan liikaa. Suuren määrän pelätään johtavan kansalaisten väliseen epätasa-arvoon.

Uudistusta valmisteleva alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ennakoi aiheesta perustuslaillista keskustelua.

Uudeltamaalta kyselyyn vastasi 15 kunnanjohtajaa, joista 14 pitää maakuntien määrää liian suurena.

– Ottaen huomioon maakuntien suunnitellun vastuun myös erityistason palveluista, osa maakunnista on liian pieniä, kritisoi Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen.

Hienoinen yllätys on, että maakuntien suuren määrän kyseenalaistavat myös monet kunnanjohtajat Lapista, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta.