Uutiset

Kunnille mahdollisimman vähän tukea

Hämeenlinna 10.10.2005

Tuoreen valtiovarainministerin Eero Heinäluoman (sd.) työ helpottui hieman heti startin jälkeen. Kun valtion menot ovat pystyneet sangen kurissa ja saman aikaan verotuloja on kertynyt laskettua enemmän, valtiontalous on päätymässä tänä vuonna kolmen miljardin euron ylijäämäksi. Alun perin talous laskettiin puolisen miljardia euroa alijäämäiseksi.

Mistään valtiontalouden lottovoitosta on aivan turha puhua, vaikka ylijäämä on tervetullut uutinen alijäämään verrattuna. Rahaa laskettaessa kolmen miljardin plustuloskin on suuri tai pieni summa riippuen siitä, mihin sitä verrataan.

Valtiovarainministeri Heinäluoma aikoo lyhentää ylijäämällä valtion velkaa, mikä ajatus ei missään mielessä ole huono. Velkataakan koko kuitenkin kutistaa ylijäämän koko tavalla pieneksi potiksi. Näin käy yksinkertaisesti siksi, että valtiolla on velkaa noin 60 miljardia euroa. Matalasta korkotasosta huolimatta valtionvelan vuotuiset korkomenot ovat noin 2,4 miljardia euroa.

Velka on maksettava aina pois, tässä mielessä Heinäluoman linja kantaa. Suomi ei ole maksanut velkaansa erityisen ripeästi. Varsin yleisesti hyväksytyn tulkinnan mukaan Suomella on jopa varaa olla hyvinvointivaltiona 60 miljardia velkaa.

Tuskin Heinäluomaa yllätti se, että ylijäämällä on monta ottajaa. Suurin oppositiopuolue kokoomus haluaa potista lisää rahaa kunnille, koska ne ovat pahassa talousahdingossa. Tulkinta ei ole tuulesta temmattu, sillä sadoissa kunnissa menot ovat selvästi tuloja suuremmat.

Kristillisdemokraatit ovat kokoomuksen kanssa samoilla linjoilla. Kuntaliiton puheenjohtaja Pekka Nousiainen (kesk.) vaatii valtiota maksamaan kunnille välittömästi velkansa. Valtiontalouden ylijäämä antaa Nousiaisen mukaan pelivaraa lähes 200 miljoonan euron velan maksulle tämän vaalikauden puolella. Kunnat seisovat varmasti aivan yhdessä rintamassa Nousiaisen vetoomuksen takana.

Suomessa on parhaillaan käynnissä tärkeä, paljon tervetullutta keskustelua herättänyt kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sen keskeisiä päämääriä on kasvattaa kuntien kokoa. Kuinka monta kuntaa maahan on tarkoitus muodostaa, siitä edelleen pohditaan, mutta jo nyt on laskettu taloudellisesti elinkelpoisen kunnan kooksi 20 000-30 000 asukasta. Jos tähän päästään, suomalaisessa kuntakentässä käy lähivuosina melkoinen puhuri.

Kuntien talousahdinko ei ole tilapäinen ilmiö: jos kuntien talouksia halutaan aidosti tervehdyttää, kuntien kokoa pitää kasvattaa, peruspalvelujen tuottamista tehostaa ja uudistaa. Välttämätöntä on myös rukata valtion ja kuntien suhdetta.

Jos maan hallitus nyt taipuu Kuntaliiton ja opposition tahtoon on pelättävissä, että rohkaisevasti orastava halu kuntaliitoksiin hiipuu. Valtion lisäraha ruokkisi kuntien ”kyllä tämä tästä sittenkin lutviutuu” -ajattelua ja ratkaisemattomat talousongelmat siivottaisiin taas toviksi maton alle. Hallituksen on paikallaan tarkkaan miettiä, kuinka paljon kunnille on tällä hetkellä viisasta jakaa rahaa.

Päivän lehti

18.1.2020