Uutiset

Kunnon aikuiseksi komeassa kodissa?

Suomen ensimmäinen asumisen professori Anneli Juntto kyseenalaisti kiinnostavasti suomalaista unelmaa Helsingin Sanomissa puolisentoista viikkoa sitten.

Hän epäili, että haave omakotitalosta ajaa monet nuoret perheet etenkin pääkaupunkiseudulla ahdinkoon. Velanlyhennykset, isot asumiskulut ja hankalat työmatkat koettelevat taloutta ja hermoja sekä pakottavat tiivistämään työntekoa samaan aikaan, kun lapset tarvitsisivat eniten vanhempien aikaa ja huomiota. Joskus käy niinkin, että elämä omassa talossa kaukana palveluista ei olekaan sitä aikakauslehtien maalailemaa kodikasta idylliä.

Jos perhe-elämän perusasiat ovat kunnossa, tilava ja toimiva koti on kuin piste iin päällä yhteisessä hyvinvoinnissa. Jos ilmapiiri on ankea, komeasta kulissista ei ole ainakaan lapsille mitään iloa.

Elintason ja lapsen tarpeiden keskinäisen suhteen tiivisti psykologian professori Lea Pulkkinen maanantaisen radiohaastattelunsa lopuksi.

– Lapsen hyvinvointi ei riipu omakotitalon komeudesta eikä automerkin kalleudesta, professori sanoi. Hyvä koti tarkoittaa hänen mielestään perhettä, jossa lapset hyväksytään, heidän käyttäytymistään ohjataan ja heille myös annetaan vastuuta. Kodin ulkoiset puitteet eivät ole tärkein asia.

Pulkkisen näkemysten taustalla on tutkittua tietoa. Hän aloitti vuonna 1968 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella harvinaisen pitkittäistutkimuksen, jossa tuolloin kahdeksanvuotiaita lapsia on seurattu aikuisuuteen asti, aina näihin päiviin saakka. Aluksi mukana 369 tyttöä ja poikaa, nyt tutkittavia on noin 300.

Kuluvalla viikolla on esitelty tutkimuksen perusteella tehtyä Lapsesta aikuiseksi- tutkimusraporttia, jossa nyt keskityttiin etenkin työuran ja terveyden kehitykseen.

Huono tunteiden hallinta ja aggressiivisuus lapsuusiässä on tutkimuksen perusteella elämässä menestymisen kannalta kielteinen ennuste. Väkivaltainen ja levoton kahdeksanvuotias on 14-vuotiaana muita useammin häiriköivä ja mistään kiinnostumaton koululainen. Kouluvaikeudet ennakoivat vaikeuksia työelämässä ja terveydellisiä ongelmia.

Tulevaisuudennäkymät parantuvat merkittävästi, jos nuori tässä vaiheessa voi saada tukea tunteidensa hallintaan ja häntä rohkaistaan pois passiivisuudesta. Jos kodin voimavarat eivät tähän riitä, myös ulkopuolelta saatu tuki auttaa. Aikuisten ohjaamaan toimintaan osallistuminen jopa ehkäisee päihteiden käyttöä nuoruudessa ja myöhemmin aikuisena.

Tutkimuksessa korostuu myös koulun merkitys. Opettajat voivat edistää lasten sosiaalisia taitoja ja opettaa heitä kohtaamaan muita ihmisiä, jos kotona ei ole tähän kyetty.

Tämän tiedon valossa jatkuva voimavarojen leikkaaminen koulujen oppilashuollosta ja kaikille avoimesta harrastustoiminnasta on rikkaassa Suomessa järjenvastaista säästämistä, josta tulevaisuudessa lankeavat isot laskut.

Päivän lehti

28.11.2020

Fingerpori

comic