Kolumnit Uutiset

Kunpa olisi opittu edes jotakin

Perussuomalaisten kannatus putosi Ylen tuoreen mittauksen mukaan kuukaudessa yli neljä prosenttiyksikköä 10,7 prosenttiin. Se on puheenjohtaja Timo Soinin housuista katsottuna karmaiseva romahdus.

SDP pompahti kokoomuksen edelle. Siirtymä on peräisin suoraan persuilta. Asiaan eivät ole varsinaisesti vaikuttaneet Antti Rinteen tekemiset. Joskus kannatusta sataa laariin, kun puolueen johto nimenomaan ei tee mitään.

Keskusta säilyi ykkösenä. Kannatus putosi vain prosenttiyksikön, mikä on loistava tulos siihen nähden, miten paljon kuraa hallitus on saanut niskaansa. Juha Sipilälle annetaan aikansa pääministerinä. Mies tekee parhaansa, ja kepulaisittain katsotaan rauhallisesti, mihin se riittää.

Turvapaikanhakijoiden tulva ei juuri ole vaikuttanut tavallisten suomalaisten elämänmenoon. Mielialoihin se on sitä vastoin vaikuttanut jopa arvaamattoman syvästi.

Moni suomalainen on ensi kertaa sen tilanteen edessä, että kaikkiin ihmisiin on suhtauduttava samalla tavalla rodusta, kielestä, ihonväristä ja uskonnosta riippumatta.

Persuihin luottanut väki tuntee itsensä rajusti petetyksi, kun Timo Soini ei antanutkaan heille muutosturvaa. Soini on valtansa vanki, eikä voi vastata kansan syvien rivien huutoon.

Puolueen hajaannus on tähän asti näyttäytynyt vain Big Brother -persoona Sebastian Tynkkysen pullikointina. Takana on kuitenkin isompaa liikehdintää.

Suomessa on tilausta uudelle maahanmuuttokriittiselle populistiselle puolueelle. En pitäisi puoluetta edes lähtökohtaisesti ollenkaan pahana asiana. Mielipiteet, yksioikoisetkin, on paras kanavoida organisoidusti.

Ihan toinen juttu on se, onko puolueista enää asioidemme hoitajiksi. Siirtyminen kasvottomaan virkamiesvaltaan voisi olla houkutteleva vaihtoehto. Politiikan yleinen arvostus on jo alamaissa, eikä tarvitse ennustaa, mikä on suunta. Se on syöksykierre.

Mikä tahansa on parempaa kuin kansalaismielipiteen kärjistyminen vihanpidoksi.

Ei voi kuin toivoa, että historia riittäisi opettamaan, miten tuhoisa vihan kierre on valloilleen päästessään. Kaikilla suurilla kansallisilla murhenäytelmillä on ollut alkunsa. Se on voinut olla toisinaan hyvinkin vaarattoman tuntuinen. Nyt myllerrys koskee koko Eurooppaa, Lähi-itää ja Afrikkaa.

Päivän lehti

21.1.2020