Uutiset

Kunta-alan neuvotteluista povataan hankalia ensi vuonna

Yksi hallituksen tavoitteista on tasapainottaa julkista taloutta. Tämä lisää painetta kuntiin. Kunta-alalla onkin odotettavissa ensi vuonna hankalat sopimusneuvottelut, kun työehtosopimuksista neuvotellaan. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan yhteiskuntasopimus olisi ollut välttämätön.

– Nimenomaan siksi, että työvoimakustannuksia olisi pitänyt alentaa viisi prosenttia. Nyt tähän ei päästy, mutta haasteet eivät ole hävinneet. Paine julkista taloutta kohtaan kasvaa, Jalonen kertoo.

Kunta-alalla, kuten muillakin aloilla, neuvotellaan ensi vuonna, sillä työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko loppuu vuoden 2017 tammikuussa. Ensi vuoden neuvottelujen lähtökohtana Jalonen pitää äärimaltillista palkkaratkaisua, joka korostuu hänen mukaansa entisestään. Hänen mukaansa myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan ja sopimusten sisältöjä käydään läpi.

– Samoista teemoista joudumme keskustelemaan kuin yhteiskuntasopimuksessa oli, että millä tavalla tehtyä työaikaa ja työpanosta voidaan lisätä kustannuksia lisäämättä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä, Jalonen kertoo.

KUNTA-ALAN suuren palkansaajajärjestön Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n neuvottelupäällikkö Håkan Ekström kertoo, että neuvotteluista voi tulla hankalat, mutta hän ei lähtisi liioittelemaan niiden vaikeusastetta ennen kuin ne alkavat.

– Jos työnantajalla on tavoitteena edistää sellaisia asioita, jotka eivät nyt edistyneet palvelusuhteen ehtojen heikentämisenä suoraan yhteiskuntasopimuksen kautta ja he haluavat sitä viestittää eteenpäin sopimuksellisin keinoin, se on omiaan jo alkuvaiheessa kiristämään ilmapiiriä, Ekström kertoo.

– Emmehän mekään ole olleet sitä mieltä, etteikö yhteiskuntasopimus olisi ollut tavoiteltavaa, mutta onhan se niinkin, ettei kokonaisuutta voida juosta kokoon millä tahansa ehdotuksilla. Kun ehdotukset olivat sen tyyppisiä, että palvelussuhteen ehtoja olisi jouduttu heikentämään huomattavasti.

Ekström muistuttaa, että työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko on toinen maltillinen perättäinen sopimus.

– Se on tasoltaan jo sen tyyppinen edellisen raamisopimuksen jälkeen 2011, että silläkin on tehty toimenpiteitä, joilla kilpailukykyä on parannettu, vaikka työnantajat sen haluavat unohtaa tässä keskustelussa.

EKSTRÖMIN MUKAAN esimerkiksi sote-uudistus olisi sellainen asia, jota pitäisi viedä eteenpäin. Se toisi hänen mukaansa omalta osaltaan ennakoitavuutta.

Hänen mukaansa soten osalta tilanne on edelleen se, ettei ole olemassa kuin työryhmätason paperi millä tavoin sitä ollaan viemässä eteenpäin.

Aki Laurokari

Asiasanat

Päivän lehti

4.4.2020