Uutiset

Kuntajohtajat vilkuilevat aidan yli

Kunnan leipä ei enää välttämättä olekaan pitkä eikä uraputki loppuun asti tyydytä kunnanjohtajia. Kuntien eläkevakuutus Keva kysyi yli kolmensadan kuntajohtajan mietteitä omasta tulevaisuudestaan. Neljä kymmenestä kunnanjohtajasta ilmoitti suunnittelevansa alan vaihtoa.

Näihin päiviin asti kuntien ja kaupunkien johtajat ovat lähteneet pääasiassa eläkkeelle. Kunnallinen uraputki on alkanut jo nuorena, monesti korkeakouluopintoihin kuuluvana kunnallisharjoittelijana. Virka kunnassa on merkinnyt varmaa leipää, lomautuksia tai irtisanomisia on nähty ani harvoin. Etenemismahdollisuudetkin ovat olleet kohtalaiset joko omassa kunnassa tai pykälää tai kahta suuremman palveluksessa.

Vielä viime vuosisadan puolella kunnanjohtajiin iskettiin puoluepoliittinen leima. Kun kunnanjohtajan valitsee valtuusto, joka koostuu eri puolueiden valtuutetuista, valinnat tehtiin pääsääntöisesti poliittisten voimasuhteiden mukaan niin, että valtuuston suurin puolue sai ehdokkaansa läpi.

Jäsenkirja on menettänyt merkitystään, mutta ei kokonaan. Muun muassa Hämeenlinnan molemmat kaupunginjohtajat ovat saaneet mandaattinsa valtuuston kahdelta suurimmalta puolueelta. Sitoutumatonkin voi kunnan- tai kaupunginjohtajaksi yltää kompromissina tai tilanteessa, jossa valitsijat painottavat ammatillisia valmiuksia poliittista kantaa painokkaammin.

Merkittävää siirtymää muille aloille ei kuntien johtopaikoilta ole havaittavissa, mutta Kevan tutkimustulos kielii tyytymättömyyden oireista. Muutamia nimekkäitä alan vaihtajia ovat viime vuosina olleet Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen, joka johtaa Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta sekä Lahden kaupunginjohtajan viran jättänyt Tarmo Pipatti. Hän on nykyisin Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja.

Kunnanjohtajat kaipaavat työssään kunnanhallitukselta nykyistä enemmän strategista johtamista. Myös kunnallispoliitikkojen määrittämässä omistajaohjauksessa on tehostamista.

Moni kunnanjohtaja kokee, ettei kunnan poliittinen johto riittävästi tue virkamiesten työtä. Kunnanjohtaja joutuu usein myös ukkosenjohdattimeksi ja saa niskaansa kaiken tyytymättömien kuntalaisten palautteen, jos päätökset eivät miellytä. Etenkin pienissä kunnissa asioilla on taipumus henkilöityä ja vastuun viitta kuuluu osana kunnanjohtajan virkaan.

Kunnanjohtajan työpäivät venyvät usein pitkiksi, sillä luottamuselinten kokoukset painottuvat arki-iltoihin. Työn epävarmuutta lisää myös jatkuva keskustelu kuntaliitoksista. Muutamassa vuodessa Suomen kuntakartalta on poistunut lähes sata kuntaa ja yhtä monta kunnanjohtajan virkaa.

Vaikka kymmenet kuntajohtajat mielivät alan vaihtoa, heistä moni tuskin päätyy yritysten johtotehtäviin. Julkishallinnolla on raskas leima dynaamisessa yritysmaailmassa. Alaa vaihtavat kunnanjohtajat löytänevät paikkansa julkishallinnosta tai erilaisista etujärjestöistä. Vaihtelunhaluisille kunnalliset työmarkkinatkaan eivät ole tukossa, sillä eläkkeelle lähtijöitä on runsaasti.