Uutiset

Kuntakierros ei sulattanut liitosjäitä

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) johdolla käyty maakuntakierros, jossa esiteltiin hallituksen kaavailemaa, suurkuntiin perustuvaa kuntauudistusta osoitti, että kuntakenttä ei ole valmis laajamittaisiin ja vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin, joiden jäljiltä maassa olisi vain alle sata itsenäistä kuntaa.

Mikäli maakuntatilaisuuksissa pidetyt puheenvuorot otetaan kirjaimellisesti ja tosissaan, valtaosa Suomen kunnista menestyy erinomaisesti ja niillä on edessään loistava tulevaisuus. Ongelmiakin toki tunnistetaan, mutta ne ovat ennen muuta naapurien murheita. Seutukuntiensa keskuskaupungin, veturit ovat pääsääntöisesti valmiita liitoksiin, mutta jo niiden rajan takana liitosvalmiudet ovat olemattomia.

Totuus on kuitenkin kerrottua karumpi. Aniharvassa kunnassa huoltosuhde ei ole heikentynyt tai lähivuosina heikentymässä. Yhä useammalla kunnalla on ongelmia rahoittaa sosiaali- ja terveyspalvelut eivätkä sivistysmäärärahatkaan riitä kuin enintään vähimmäisvaatimukset täyttävään perusopetukseen.

Valtaosa kunnista ilmoitti kuulemistilaisuuksissa kielteisen kantansa suurkuntiin, kuntien väliseen yhteistyöhön sen sijaan oltiin poikkeuksetta valmiita. Ministeri Virkkunen sai pyyhkeitä myös hallituksen laatimasta marssijärjestyksestä, monet kuntapäättäjät ovat kokeneet joutuneensa ylhäältä saneltujen päätösesitysten jyräämiksi.

Kanta-Hämeessäkin jo ennalta tunnistetut kuntaliitosten lukot pysyivät lujasti kiinni. Hämeenlinnan kaupunki haluaa aloittaa neuvottelut Janakkalan ja Hattulan kanssa kuntaliitoksesta, kumppanit torjuvat kosinnan vähintään yhtä päättäväisesti. Tilanne on sama myös Lounais-Hämeessä, Forssan naapurit eivät halua yhteen seudun keskuskaupungin kanssa.

Riihimäen seudulla kuntakartta olisi kuntatyöryhmän esityksen mukaan ylittänyt maakuntarajan niin, että Hyvinkää tulisi samaan peruskuntaan Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kanssa. Esitys sai heti poikkeuksellisen kylmän vastaanoton, kun Hyvinkään johto ilmoitti kaikin sopivin, mutta myös sopimattomin keinoin vastustavansa liitosta.

Monissa yhteyksissä äärimmäisenä keinona on väläytetty kuntien pakkoliitoksia, mutta kukaan ei ole tyhjentävästi kertonut, millä keinoin vastentahtoiset kunnat todella pakotetaan yhteen. Pakolla ei yleensä synny mitään hyvää ja kestävää, joten paras keino kuntarakenteen uudistamiseksi on neuvotella vapaaehtoisesti erilaisista yhteistyömuodoista.

Maan hallitus miettii kuntien kuulemisen jälkeen seuraavaa siirtoaan. Se ei ilmeisesti ole yhtä vaihtoehdoton kuin ensimmäinen yritys. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäen johtama sosiaali- ja terveydenhuollon tulevia rakenteita miettivä työryhmä sai toimeksiannon laatia ehdotuksensa kolmen erilaisen kuntarakennemallin pohjalta. Lähtökohtana on edelleen, että sosiaali- ja terveysmenojen rahoitusvastuu säilyy kunnilla.