Uutiset

Kuntalaiset ovat aiheellisesti kriittisiä

Kuka vastaa lapseni päivähoidosta ja missä? Kuka huolehtii minusta vanhana, jos ja kun tarvitsen apua? Mihin kouluun lapseni kulkee tai kuljetetaan? Mistä löydän rakennustarkastajan, kun rupean rakentamaan taloa, navettaa tai autotallia?

Meille tavallisille kuntalaisille herää paljon kysymyksiä, jos alamme miettiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (mikä kammottava sanarykelmä!) seurauksia itsellemme. Näitä ainakin itse mietin, mutta vastauksia en saa. Vastauksia kun ei vielä kukaan tiedä.

Sen vain työni puolesta toimittajana tiedän, että näitä samoja asioita miettivät päänsä puhki kuntien päättäjät ja viranhaltijat. Hekään eivät vielä tiedä, miten tarkkaan ottaen palvelut hoidetaan tulevissa suurkunnissa.

Juuri palvelujen ja päätöksenteon säilymistä lähellä ihmistä lammilainen valtuutettu Matti Koukkula (kesk.) vaati viikolla tässä lehdessä. Kriittiset puheet ovat paikallaan. Jälkeen päin on turha narista, jos vaihtoehtoja ei ole tuotu ajoissa esiin.

Samasta läheisyyden säilyttämisen varmistamisesta ilmaisi huolensa esimerkiksi Tuuloksen kunta, kun se antoi oman lausuntonsa suunnitelmista muodostaa seutukunta eli yksi seitsemän nykyisen kunnan muodostama Hämeenlinnan seudun kunta.

Tuuloksen Reijo Saksa (kok.), toinen viisas kuntapäättäjä, sanoi kuitenkin hyvin: Jos kunnat eivät yhdisty, kohta ei ole palveluja ollenkaan. Nykyisen kokoiset kunnat eivät pysty maksamaan kouluja, päivähoitoa, vanhustenhuoltoa, sairaanhoitoa ja ties mitä muuta välttämätöntä.

Palvelujen saamisesta ja saamattomuudesta kuntauudistuksessa nimenomaan on kysymys. Päiväkoti tai koulu eivät mihinkään katoa, mutta miten hyvin ne vastaavat tarkoitustaan?

Lähipäättäjät tarvitaan, jotta palvelut eivät karkaa kauas ja ulottumattomiin myöskään tulevaisuudessa.

Valtiovalta odottaa, että uudet kunnat olisivat toiminnassa vuonna 2009. Vastauksia kuntalaisia hiertäviin kysymyksiin on odotettavissa vasta ensi vuonna, ehkä kesään mennessä, kun suunnitelmissa on päästy niin pitkälle.

Silloin suunnitelmista on kerrottava niin selvästi, että kuntalaisten turhat pelot haihtuvat.

Tällä hetkellä suunnitelmat ovat monessa mielessä alkutekijöissään. Yhä kiistellään esimerkiksi siitä, mikä on sopiva kunnan koko.

Viikolla julkistettu suuri kuntatutkimus kertoi, ettei yhtä ihannekokoa ole olemassakaan. Toinen tutkimus kertoi, että pieni kunta voi hoitaa perusturvan suurkuntaa edullisemmin ja hoitoketju on helpompi hallita.

Toiselle palvelulle paras asukasluku voi siis olla pieni, toiseen sopii suuri asukasmäärä. Eikö johtopäätös ole se, että suurkunnassa keskushallinto voi olla yksi, mutta palvelujen järjestämisessä kunta pitäisi jakaa useisiin ja palvelusta riippuen erikokoisiin osiin?

pirkko-liisa.kastari@hameensanomat.fi

Suunnitelmista on kerrottava niin selvästi, että kuntalaisten turhat pelot haihtuvat.