Uutiset

Kuntaliitoksesta saa oivan syntipukin

Kouluja lopetetaan, lähipalvelut häviävät. Pienet kunnat joutuvat Hämeenlinnan suuruudenhullujen suunnitelmien maksumiehiksi. Hämeenlinna jyrää ja liitoskuntien ääni vaiennetaan. Uhkakuvia on monenlaisia, kun sana kuntaliitos vain mainitaan.

Mutta mitä tuumataan liitoskunnissa, joissa suurkunnan arkea on eletty pian kolme vuotta?

Ei liitos vaan lama

Hauhon kunnanhallituksen viimeinen puheenjohtaja Marianne Dahlgren (kok.) ei niputtaisi kaikkia viime vuosien menetyksiä kuntaliitoksen syyksi.

-Koko liitos tapahtui todella vaikeaan aikaan, sillä vuonna 2008 alkoi lama. Monet asiat eivät siksi johdukaan liitoksesta, vaan yleisestä taloustilanteesta, hän sanoo.

Dahlgrenin mielestä päätöksenteko on etääntynyt, mutta peruspalvelut – kuten terveyspalvelut – ovat säilyneet. Soraääniä entisen Hauhon kunnan alueelta on jonkin verran kuulunut, etenkin vanhustenhoitoon liittyen.

-Ikäihmisten palvelut esimerkiksi etsivät vielä muotojaan. Toisaalta, kun entisen kunnan lukuja miettii, niin tuskin ne olisivat siitä kovin paljon parantuneet. Liitossopimuksen mukaisesti Hauholle on investoitu – uusi päiväkoti Eteläisiin ja Koivukodon laajennus kirkonkylälle. Molemmat ovat erittäin tärkeitä Hauhon elinvoimaisuuden kannalta, hän muistuttaa.

Dahlgren on jättäytynyt jo politiikasta sivuun ja toimii nykyään Kehittämiskeskus oy Hämeen yritysasiamiehenä.

Tuulos ei olisi selviytynyt

Tuulos lukeutui aikoinaan innokkaimpien liittyjien joukkoon. Liitosta kannatti myös Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston nykyinen kakkosvarapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Reijo Saksa (kok.).

-Silloin nähtiin, että asiat olisi pystytty hoitamaan hyvin ainakin vielä yhden valtuustokauden ajan, ehkä pidempäänkin. Mutta ei pidemmän päälle. Onhan se nyt ihan selvää, että 1600 asukkaan kunnalla ei ole elinmahdollisuuksia.

Hänen mielestään Tuuloksen selkein menetys on ollut hammaslääkäripalveluiden siirtyminen vajaat 15 kilometriä aiempaa kauemmas.

-Palvelut eivät ole hävinneet, koska niitä ei juuri ollutkaan.

Saamista sitä vastoin on ollut. Valtuuston yksimielisen tahdon mukaan valtiolta saadut porkkanarahat käytetään Tuuloksen vesien kunnostamiseen. Talousarviossa on varattu tälle, ensi ja seuraavalle vuodelle kullekin 100000 euroa tarkoitusta varten. Lisäksi talousarviossa on varaus varhaiskasvatuskeskuksen rakentamiseksi.

Entä joutuvatko pienet kunnat kantakaupungin suuruudenhullujen hankkeiden maksumieheksi, kuten usein kuulee väitettävän? Saksan mielestä eivät.

-Jos nyt ajatellaan vaikka moottoritien kattamista, niin siihen menee kymmenkunta miljoonaa kaupungin rahaa ja 150 miljoonaa tulee ulkopuolista rahaa. Miksi ei tällaista investointia otettaisi vastaan, kun sitä kaupungille tarjotaan, Saksa kysyy.

Renko saa äänensä kuuluviin

Ei ole valittamista Rengossakaan, ainakin jos asiaa kysyy Kalvola-Rengon aluetoimikunnan puheenjohtajalta Juha Mäkelältä (sd.).

-En näe, että palvelutaso olisi heikentynyt. Tosin meillä muutos ei muihin verrattuna ollut niin suuri, sillä jo aikaisemmin jouduimme käyttämään Hämeenlinnan palveluita, hän sanoo.

Päätöksenteko on toki etääntynyt tavallisen kuntalaisen arjesta, sen Mäkelä myöntää. Tosin, hän kysyy, kuinka moni esimerkiksi isojen kaupunkien asukkaista tuntee omia valtuutettujaan? Liitoskuntien äänen Mäkelä sanoo kuuluvan suur-Hämeenlinnassa hyvin.

-Kanavia on niin paljon, ja vaalitkin menivät liitoskuntien kannalta odotettua paremmin. Lisäksi lautakuntiin annettiin maalaiskuntakiintiöt, hän muistuttaa.

Entä mitä Renko on kuntaliitokselta saanut?

– Koulun peruskorjaus on ollut iso asia ja varmasti muutos on näkynyt myös katujen kunnossapitoon varatuissa rahoissa, kaikista säästöpaineista huolimatta. Ja ylipäätään se, että kovin pitkäänhän me emme olisi pystyneet näitä palvelurakenteita pitämään itse yllä, Mäkelä sanoo.

Kalvolassa arki jatkuu

Uuden Hämeenlinnan valtuustossa vaikuttava iittalalainen Hanna Kökkö (sd.), ei ole kuullut entisen Kalvolan alueelta valituksia kantautuneen.

-Meillehän on tulossa uusi päiväkoti ja vanhainkotia suunnitellaan käsittääkseni. Itse kävin juuri hammaslääkärissä ja lääkäriin pääsee. En koe asukkaana menettäneeni mitään, Kökkö sanoo.

Taljalan kyläkoulu lakkautettiin, mutta lakkautus olisi saattanut olla sen kohtalo ilman liitosta.

-Rahat olisivat vähiin käyneet muutenkin, se on selvä juttu. (HäSa)