Uutiset

Kuntauudistuksen marssijärjestys ihmetyttää janakkalalaisia

Janakkalalaisia kuntapäättäjiä ja kunnanjohtajaa kismittää, miksi hallituksen kuntauudistuksessa on lähdetty liikkeelle karttapohjasta ja kuntarakenteesta. Miksi ei palveluista, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluista?

Asiasta keskusteltiin keskiviikkona Janakkalan sosiaalidemokraattisen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmien ja kunnan järjestämässä tilaisuudessa. Asiantuntijana paikalla oli vasemmistoliiton kansanedustaja Martti Korhonen, joka on myös entinen kuntaministeri ja nykyinen Kuntaliiton hallituksen jäsen.

”Jokin pohja pitää olla”

Korhonen puolusti tomerasti karttapohjaa. Siis sitä karttaa, jossa esimerkiksi Kanta-Hämeeseen on piirretty vain kolme kuntaa nykyisten 11:n sijasta

-Ei se kartta ole taivaasta tipahtanut. Se on asiantuntijoiden tekemä, ei poliittinen malli. Jokin pohja pitää olla. Katsotaan, mihin se johtaa.

Kunnanvaltuutettu Jaana Kivistö (vas.) ihmetteli tällaisen marssijärjestyksen järjellisyyttä.

-Eikö ensin pitäisi miettiä, mistä sote-piirit vastaavat? hän ihmetteli. Uudistussuunnitelmissa sote-piireillä tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavia alueita.

Korhosen mielestä näin ei voi edetä.

-Jos mennään sosiaali- ja terveyssektori edellä, meillä on kohta vain 20 kuntaa. Jos mennään kuntarakenne edellä, siihen istutetaan sote-piirit. Jos mennään sote edellä, kunnat pitäisi sovittaa siihen.

-Jo hallitusohjelmassa on määritetty se, että tässä hankkeessa mennään kuntarakenne edellä.

Liitoskunnatkin olisivat pieniä

Kunnanvaltuutettu Esko Helle (vas.) huomautti, että vaikka Kanta-Hämeeseen muodostuisi vain kolme kuntaa, ne ovat kaikki niin pieniä, etteivät ne pystyisi yksin hoitamaan perusterveydenhuoltoa ja osaa erikoissairaanhoidosta, niin kuin uudistussuunnitelmissa on esitetty.

Kunnanjohtaja Anna-Mari Ahosen mielestä kuntauudistuksessa olisi pitänyt lähteä liikkeelle kuntien ja valtion välisestä työnjaosta ja kuntien tehtävien määrästä.

-Nykyisin me subventoidaan valtiota. Valtio tilaa palveluja, ja me tuotamme ne.

Ahonen huomautti myös, että nyt olisi aika pohtia eettisiä asioita, kuten sitä, että esimerkiksi Kelan tuki valuu nykyään yksityissektorille.

Kunta ei ole pelkkä palvelutehdas

Jos Hämeenlinnan-Hattulan-Janakkalan kunta toteutuu ja jos sille siirretään osa erikoissairaanhoidosta, se johtaisi Ahosen mielestä keskussairaalan liikelaitostamiseen, sitten yhtiöittämiseen ja lopulta ulkoistamiseen. Hämeenlinnan tapa toimia on kunnanjohtajan mielestä sellainen.

-Sitä paitsi kunta ei ole pelkkä palvelutehdas, vaikka Katainen on niin sanonut, Ahonen painotti.

Martti Korhonen sanoi, että hänen mielestään sama hallintomalli ei voi toimia joka puolella Suomessa, koska alueet ja kunnat ovat niin erilaisia.

-Minulla ei ole viisautta siitä, mikä olisi paras malli Kanta-Hämeelle tai Janakkalalle. Jos katsotaan, ettei täällä tarvitse tehdä mitään, on sekin yksi vaihtoehto. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020