Uutiset

Kuntayhteistyö sujuu kalvosulkeisissa

Hämeenlinna 11.9.2005

Jo muutaman vuoden ajan Riihimäki-päivän vietossa on ollut ikävä sivumaku. Ei kuitenkaan ole riihimäkeläisten vika, että suunnilleen koko muu maailma muistelee samana päivänä New Yorkin terrori-iskuja.

Tänään riihimäkeläiset saattavat kaupunkinsa juhlapäivää viettäessään pohdiskella, montako Riihimäki-päivää vielä on jäljellä. Sulautuuko Riihimäki joskus lähitulevaisuudessa monen muun kunnan kanssa yhteen kaavailluista 20 suuresta aluekunnasta?

Jos niin käy, Riihimäki-päiviä kai kuitenkin edelleen vietetään. Kotiseutuhengen vaaliminen tosin olisikin sitten niitä harvoja asioita, joihin nykyisellä kaupungilla olisi valtaa. Todellinen rahankäyttövalta olisi silloin nykyistä huomattavasti kauempana Lasinpuhaltajapatsaasta.

Riihimäen seutu on hyvä esimerkki kuntien yhteistyön valo- ja varjopuolista. Kolme hämäläiskuntaa Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi ovat kehittäneet yhteistyötään niin, että Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen arvioi hiljattain tässä lehdessä niiden kymmenen vuoden kuluttua toimivan ”kuin yksi kunta”. Jo nyt niillä on jo muun muassa yhteinen puhelinkeskus.

Hyvinkäänkin kanssa yhteistyö toimii, joskin se on tähän saakka ollut parhaimmillaan juhlapuheissa. Käytännössä maakuntaraja, vanha lääninraja ja muutkin tekijät ovat aika ajoin aiheuttaneet kupruja kumppanuuteen.

Riihimäen-Hyvinkään seutu on mukana sisäministeriön aluekeskusohjelmassa, jonka eteneminen on kunnallismiesten mukaan ollut rohkaisevaa, mutta jonka hienouksista tavallisilla kuntalaisilla tuskin on harmainta hajuakaan. Kuntapäättäjien istumalihaksia aluekeskusohjelma joka tapauksessa on viime vuosina koetellut ankarasti, sillä käytännössä se on merkinnyt lähinnä seminaareja seminaarien perään, kun talousalueen strategiaa on hiottu.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) julkistama 20 aluekunnan malli sai myös monet Riihimäen seudun kuntapäättäjät takajaloilleen. Taas yksiin kalvosulkeisiinsa Kouvolaan kokoontuneet Hyvinkään-Riihimäen talousalueen vaikuttajat epäilivät tuoreeltaan, että julkisuuteen tuotu aluekuntamalli on tehty lähinnä kuntaväen pelotteeksi.

Samassa tilaisuudessa sisäministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho totesikin uudistuksen lähteneen liikkeelle siitä, ettei valtiovalta jaksanut enää odottaa kuntien vapaaehtoisen seutuyhteistyön vitkasta etenemistä puheista käytäntöön. Todellisia tuloksia ei tullut riittävästi, hän sanoi.

Sellaisenaan 20 aluekunnan malli tuskin toteutuu. Se on teoreettinen rakennelma, joka on aika kaukana poliittisesta reaalimaailmasta. Se uudistus, johon aikanaan ankaran poliittisen kädenväännön ja kompromissien jälkeen päädytään, saattaa olla lähempänä seutukunta- kuin mammuttikuntamallia.

Riihimäen seudun kokemukset ovat osoittaneet, ettei seutukuntamallikaan kitinättä toteudu. Matka kalvosulkeisista käytäntöön on kitkainen ja vaikea. Pakko ja pelotteet kuulunevat vielä tulevaisuudessakin valtiovallan keinovalikoimaan, kun kuntarakennetta uudistetaan.

Kuntapäättäjien istumalihaksia aluekeskusohjelma on koetellut ankarasti.