Uutiset

Kuntien epätasa-arvosta vaietaan

Veronmaksajien Keskusliiton selvitys kuntien perimistä veroista on pääosin karua luettavaa. Kunnallisvero kiristyy ensi vuonna peräti 106 suomalaisessa kunnassa. Yksin tämän tiedon pitäisi ravistella kunnallisia päättäjiä kovalla kädellä hereille.

Selitykseksi ei käy ainakaan väite, että ensi vuodessa olisi jotain poikkeuksellista. Viime vuonna veroruuvia kiristi noin 140 kuntaa ja tänä vuonna jokseenkin sama määrä rahapulaa potevia kuntia.

Kunnallisten verojen nostamisesta on tullut maan tapa, josta ei vakavalla mielellä ole edes pyritty eroon.

Toki verojen nostamisesta on keskusteltu. Monella suulla muun muassa todisteltiin, että 20 prosentin kunnallisvero on kipupiste, viimeinen rajapyykki. Ihminen, myös kunnallinen päättäjä, tottuu aivan kaikkeen. Rajapyykin yli on kunnissa jo kävelty ja koko teorian kipupisteestä voi pelkkänä löysänä puheena romuttaa. Kuntien veroaste on ensi vuonna keskimäärin 18,46 prosenttia!

Näin se on: kunnallisilla veroilla ei ole ainakaan toistaiseksi mitään ylärajaa.

Veronmaksajain Keskusliiton selvitys jakaa kuntia koviin ja helläkätisiin verottajiin. Hämeenlinna on muun muassa Helsingin ja Turun tavoin kevyesti verottava kunta. Esimerkiksi Lahti ja Seinäjoki kepittävät veronmaksajia.

Tikun nokkaan nousi Kokkola, joka on maakuntakeskusten ankarin verottaja. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloinen palkansaajaperhe pulittaa Kokkolassa vuosittain 1 200 euroa enemmän veroja kuin helsinkiläisperhe.

Suomessa puhutaan tasa-arvosta suurella hartaudella lähes uskonnollisin sanakääntein. Tasa-arvon tulisi toteutua ehdottomasti aina ja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla!

Tasa-arvosta keskustellaan kuitenkin myös tarkoitushakuisesti. Kuka johtava poliitikko on ottanut kantaa kunnallisista veroista seuraavaan epätasa-arvoon? Tuskin kukaan. On kuin itsestään selvää, että kokkolalaisen perheen onkin luovutettava huomattavasti enemmän rahaa kunnan ja seurakunnan kassaan kuin Helsingissä asuvan perheen.

Eri kuntien kuntalaisten tasa-arvoa ei edes voi mitata pelkästään rahalla. Varsinkin pienissä korkean verotuksen kunnissa palvelujen tarjonta saattaa olla vaatimatonta ja niiden laadussa olla toivomisen varaa.

Kuntaremonttia ei aloitettu hetkeäkään liian aikaisin. Kuntien taloudellista perustaa on muun muassa kuntia yhdistämällä vahvistettava ja niiden tuottamia palveluja on kyettävä tuottamaan nykyistä edullisemmin laadusta tinkimättä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei ole varaa vitkutteluun ja politikointiin.

Kuntien talouskehitys on äärimmäisen huolestuttavaa siksi, että Suomen talous on kasvanut viime vuosina poikkeuksellisen kovaa vauhtia. Tästä huolimatta kunnat kiristävät verotusta. Jokainen taloudesta vähänkin ymmärtävä tietää, mitä seuraa, kun talouden kasvu hiipuu ja kuntien verotulot vähenevät.

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic