Uutiset

Kuntien itsehallintoa on purettava

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Jussi Mustonen vetää kuntia julkisen talouden säästötalkoiden etulinjaan. Tämä ei onnistu ilman valtion ohjausta, lataa Mustonen Aamulehdessä.

EK:n Mustosen päämäärä ei ole vain ohjailu. Hän myöntää, että valtion vallan kasvattaminen kuntien vallan kustannuksella vaatisi uutta kuntalakia.

Kuntalain uudistaminen ei ole nykyisen eikä välttämättä vaalien jälkeisenkään hallituksen esityslistalla. Syy on yksinkertainen: kunnallinen itsehallinto on Suomessa lähes pyhä asia.

Juuri tästä syystä Mustosen puheenvuoro on tervetullut. Seuraavan hallituksen on pysyttävä leikkaamaan julkisia menoja ilman kuntalain rukkausta, mutta on erittäin tarpeellista ryhtyä vakavalla mielellä päivittämään valtion ja kuntien vallanjakoa.

Pohjaksi sopii Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkmanin vilkaisu kuntien talouskehityksen.

– Kuntien menojen kehitys viimeisen 10 vuoden aikana on ollut aivan pöyristyttävää katsotaan sitä millä käyrällä tahansa, tiivistää Korkman. Hänen arvionsa on paremminkin maltillinen kuin jyrkkä.

Kunnat ovat jo tottuneet taloudenpidon arvosteluun. Niiden kestävä selitys on muistutus, että kuntien menot kasvavat pakosta kovaa vauhtia, kun valtio – eli hallitus ja eduskunta – antaa niille jatkuvasti uusia kalliiksi käyviä tehtäviä.

Puolustuksen puheenvuorossa on osa totta, kuntien on kuitenkin aivan turha yrittää vierittää kaikkia virheitään valtion syyksi. Kunnat ovat eläneet yli varojensa, menojen kasvuvauhti on ollut aivan liian kova.

EK:n Mustonen ottaisi käyttöön valtiovetoisen mallin. Valtio määrittäisi kehyksen, joiden sisällä kuntien talouksien olisi pysyttävä. Niiden sisällä kunnat voisivat käyttää valtaansa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ampuu heti Mustosen mallin alas väitteellä, ettei kuntien tehokkuus lisääntyisi. Kietäväinen perää rajoituksia valtion kunnille antamiin tehtäviin.

Tiukasti kuntien talousraamista sopiminen on teoriaa. Pelisääntöihin olisi kirjattava poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia, mikä linja vesittäisi ratkaisevasti koko ideaa.

Kun kunta rakentaa vaikkapa vanhainkodin, sen palkkamenot nousevat toki enemmän kuin sellaisen kunnan, jossa pyörii entinen kone entisillä kierroksilla.

Kehysten perimmäisiä pulmia on kuntien erilainen tilanne.

Kehysajattelu tavataan lukea myös siten, että rajalle asti kunnat voivat menojaan paisuttaa, vaikka tiukempaakin talouspolitiikkaan olisi varaa. Säästöjä ei näin saada tehokkaasti aikaiseksi.

Kuntaliiton Kietäväisen ehdotus on sekin pääosin tyhjän päällä. Hallitus ei voi mennä sopimaan kuntien kanssa suurista seuraavankin hallituksen nimissä.

Tärkeintä on pitää Paras-hanke mahdollisimman kovassa vauhdissa.

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic