Kolumnit Uutiset

Kuntien kurjuus sen kuin kasvaa

Valtio kurittaa kuntia henkihieveriin.

Numerot kertovat tästä selvää kieltään. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan 1,1 miljardilla eurolla ja opetukseen menevistä rahoista nipistetään sata miljardia.

Valtio kyllä lupaa vähentää kuntien tehtäviä miljardin edestä. Se ei kuitenkaan tapahdu ensi eikä seuraavana vuonna, vaan ehkä sitä seuraavana.

Odottavan aika on pitkä. Kunnilla se on erityisen pitkä senkin takia, että jo nyt ne ottavat syömävelkaa. Kokonaisuudessaan kunnat velkaantuvat kuluvana vuonna lisää puolitoista miljardia euroa, ja velanotto vain uhkaa kiihtyä kahtena seuraavana vuonna.

Velan kasvua pyritään suitsimaan säästöillä ja verotusta kiristämällä. Kolmannes kunnista eli noin sata on jo ilmoittanut veronkorotuksista.

Keskimääräinen veroprosentti nousee ensi vuonna 20:een. Samalla kun keskimääräinen veroprosentti nousee, kasvavat kuntien väliset erot. Alimmillaan veroprosentti on 16,5 ja suurimmillaan yli 22.

Tällaiset erot asettavat suomalaiset eriarvoiseen asemaan. 2000 euron kuukausipalkassakin ero tietää jo noin tuhat euroa vuodessa!

Kunnallisveron ja välillisten verojen nosto rasittaa eniten heikompiosaisia, koska ne ovat tasaveroja, kun taas valtionvero on progressiivinen, eikä sitä ole suunniteltu korotettavaksi ainakaan ensi vuonna.

Kuntien on vaikeaa, lähes mahdotonta, sopeuttaa kulujaan niin, että velkaantuminen taittuisi lyhyellä aikavälillä. Ongelmia aiheuttaa myös Paras-hankkeeseen aikanaan kirjatut ehdot, joissa taataan yhdistyvien kuntien työntekijöille irtisanomissuoja viideksi vuodeksi ja rakenteetkin pitää säilyttää kolme vuotta.

Sopimus aiheuttaa etenkin hallinnon paisumista samaan aikaan, kun tekevistä käsistä on esimerkiksi hoivapuolella jatkuva pula.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vaatii suojan purkamista. Ihan asiallinen vaatimus, mutta mahdoton toteuttaa.

Sopimusta kuntien yhdistymisistä ei olisi koskaan saatu läpi ilman suojapykälää. Poliittinen rohkeus ei taas riitä aikaisempien päätösten rukkaamiseen ja jos nyt rukattaisiinkin, niin uudet kuntaliitoshankkeet menisivät saman tien jäihin.

Kuntia auttaa nyt työntekijöiden korkea keski-ikä. Jopa merkittävä osa virkojen vähentämisestä voidaan tehdä luonnollisen poistuman kautta eli väki lähtee eläkkeelle ja virat jätetään täyttämättä.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Monet niistä kunnista, joilla tuo viiden vuoden aika liitoksista on mennyt umpeen tai jotka eivät ole liitoksia tehneet, irtisanovat väkeä.

Työntekijöiden uudelleen sijoittamisessakin on omat ongelmansa. Hallintovirkailijaa ei voida sijoittaa hoivapuolen töihin.

Tähän mennessä 14 kuntaa on ilmoittanut irtisanomisista. Lisäksi ne kunnat, joita liitossopimus sitoo, lomauttavat väkeä. Lomauttavia kuntia on 20.

Kunnan leipä on edelleen aika kapea, mutta pitkä se ei välttämättä enää ole.

Päivän lehti

26.1.2020