Uutiset

Kuntien päästöissä on suuria eroja – salolainen päästää saman verran kuin kaksi järvenpääläistä

Paikallisliikenne on kaukolämmön ohella merkittävä kuntalaista kohden laskettujen päästöjen tekijä. Esimerkiksi Helsingissä sen osuus on kuntien pienimpiä.

Kuntien ilmastopäästöissä on yllättävän suuria eroja. Kuntalaista kohden laskettuna ero pahimpien ja parhaiden välillä on lähes kaksinkertainen.

Esimerkiksi salolaisen päästöt ovat laskennallisesti kaksinkertaiset järvenpääläiseen nähden.

Seikka selviää Sitran teettämästä vertailusta, jossa on mukana asukasmäärältään Suomen 50 suurinta kuntaa. Tllastot ovat vuodelta 2015, sillä tuoreempaa, kattavaa tietoa ei ole saatavilla.

Kolmesta kuuteen tonnia vuodessa

Kun päästöissä jätetään huomoimatta maanteiden läpikulkuliikenne ja maatalous, löytyvät vertailun kovimmat päästölukemat Salosta, Kurikasta ja Raisiosta. Nämä kunnat päästävät asukasta kohden laskettuna lähes kuusi hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

Seuraavina tulevat Seinäjoki, Hollola, Iisalmi, Sastamala ja Lahti. Niiden päästöt ovat viiden tonnin luokkaa.

Vähiten päästäviä ovat Järvenpää ja Raahe, joissa päästöt ovat noin kolme tonnia. kohden.

Kuntien keskiarvopäästö on 4,4 tonnia asukasta kohden. Selvästi tämän alle pääsevät vielä Helsinki, Rauma, Kerava, Tampere ja Vaasa.

Suurimpia eroja kuntien välille aiheuttavat paikallisliikenne ja kaukolämmössä käytetty polttoaine. Kaukolämmössä biopolttoaineiden päästöiksi on oletettu nolla. Myös erillislämmityksellä on suuri merkitys varsinkin pienemmissä kunnissa.

Kivihiili pitää isojen päästöt isoina

Vuosien 2010 ja 2015 välillä eniten päästöjään vähentivat 30 000 – 50 000 asukkaan kunnat.

Kaukolämmöntuotannon päästöt pienenivät kuudessa suurimmassa kaupungissa yhdeksän prosenttia. Muissa yli 50 000 asukkaan kunnissa pudotus oli keskimäärin 31 prosenttia. Pienemmissä kunnissa lukemät olivat vielä suurempia.

Suurimpien kuntien päästöleikkaustahtia järruttaa erityisesti kaukolämmössä käytetty kivihiili. Pienemmissä kunnissa on siirrytty ahkerasti käyttämään biopolttoaineita erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

Toisaalta pienissä kunnissa on suhteellisesti enemmän erillislämmitettyjä kiinteistöjä. Niistä päästöihin vaikuttaa voimakkaasti se, kuinka innokkaasti öljylämmityksestä on siirrytty esimerkiksi maalämpöön.