Uutiset

Kuntien pitäisi ottaa vastuuta myös naapureistaan

Kun Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok.) juttelee kuntien edustajien kanssa, hänelle usein vakuutetaan, että sillä nimenomaisella kunnalla menee ihan hyvin.

-Silloin kysyn, että mitenkäs naapurikunnalla menee.

Mäki-Lohiluoma sanoi torstaina Hämeen liiton ja Suomen kuntaliiton järjestämän Kuntapäivän osanottajille Hattulassa, että järjestelmä perustuu sille, että kaikki kunnat pärjäisivät keskimäärin hyvin.

-Osassa kuntia talous on suurten haasteiden edessä. Kunnat eivät kuitenkaan halua yhteistoimintaa eivätkä ottaa vastuuta naapurien tilanteesta. Kannattaa vilkuilla naapuria.

Missä on valtion vastuu?

Mäki-Lohiluoman puhe ihmetytti Janakkalan edustajia.

-Oudoksun sitä, että kunta vastuutetaan naapurikunnan asioista. Valtion tulisi olla vastuussa niistä kunnista, joilla menee huonosti. Valtionosuusjärjestelmänhän pitäisi tasoittaa eroja, sanoi Janakkalan valtuuston puheenjohtaja Merja Taponen (kesk.).

-Kuntaliitto ei saa päästää valtiota vetäytymään vastuusta, hän korosti.

Mäki-Lohiluoma vastasi Taposelle, että valtion pitäisikin olla vastuussa.

-Mutta kun valtio luopuu tehtävistä, ne jäävät kuntien vastuulle. Tästä ovat esimerkkinä kevyen liikenteen väylät, joita kunnat ovat joutuneet kustantamaan. Sama kehitys näkyy muuallakin. Se on ollut meneillään jo vuosien ajan.

Mihin palveluihin on varaa?

Lopen kunnanjohtaja Karoliina Viitanen kyseli, pitääkö kuntien taata tulevaisuudessa samat palvelut kuin nykyään.

-Onko siihen varaa? Tätä me kunnanjohtajat pohdimme keskenämme.

Mäki-Lohiluomakin sanoi, että on pohdittava sitä, mihin on oikeasti varaa.

-Yksi esimerkki on subjektiivinen päivähoito-oikeus. Olemme jo vuosien ajan esittäneet esimerkiksi sitä, että lapsi olisi vain puolipäivähoidossa silloin jos jompikumpi vanhemmista on kotona. Sekin säästäisi kunnille 60-70 miljoonaa euroa vuodessa. Mutta tätä keskustelua ei saa käydä.

Kuntien velvoitteet lisääntyneet

Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen pyysi toimitusjohtajaa arvioimaan, miten Kuntaliitto on onnistunut tehtävässään kuntien puolestapuhujana. Mäki-Lohiluoma arveli, että tänäkin vuonna kunnilta olisi jäänyt saamatta kymmeniä miljoonia euroja ilman Kuntaliiton edunvalvontaa.

-Mutta siinä olemme epäonnistuneet, että kuntien velvoitteet ovat vain lisääntyneet, vaikka tavoitteemme on ollut päinvastainen.

Kuntaliiton rooli on Mäki-Lohiluoman mukaan muuttunut niin, että nykyään liitto pyrkii vaikuttamaan asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Varhaista vaikuttamista on muun muassa se, että Kuntaliitto on mukana pysyvänä asiantuntijana peruspalveluohjelman ministeriryhmässä.

-Mutta päätösvaltaa meille ei ole. Päätösvalta on maan hallituksella.

Valtion kustannettava uudet palvelut

Kunnat ovat vuosien ajan valittaneet sitä, että valtio antaa kunnille jatkuvasti uusia tehtäviä, mutta rahaa niiden hoitamiseen ei anneta tarpeeksi. Nyt tälle pitää Kuntaliiton mielestä tulla loppu.

-Kantamme on, että valtion tulee kustantaa kaikki uudet tehtävät sataprosenttisesti. Ei ole muuta tapaa hillitä kustannuksia.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin pitää Kuntaliiton mielestä saada yhtenäinen palveluketju niin, että perusterveydenhuolto ohjaisi myös erikoissairaanhoitoa.

Nykyinen monikanavainen malli on Mäki-Lohiluoman mukaan kestämätön. (HäSa)