Kanta-Häme Uutiset

Kuntien takauskeskuksen johtaja: "Työeläkeyhtiöt pitäisi saada investoimaan ratahankeyhtiöihin"

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen sanoo, ettei nykymallisilla hankeyhtiöillä voida välttää julkista velkaa. Suurten ratainvestointien toteuttamista on suunniteltu hankeyhtiöiden varaan osittain siksi, että miljardiluokan hankkeet halutaan toteuttaa julkisen talouden ulkopuolella, jotta ne eivät lisäisi Suomen velkaantumista.
Kuva: Pekka Mauno, Timo Anttila
Kuva: Pekka Mauno, Timo Anttila

Suurten ratahankkeiden hankeyhtiöistä on iso periaatteellinen erimielisyys ministeriöiden virkamiesten ja instituutiosijoittajien välillä.

Hankeyhtiöt on tarkoitus perustaa Turun tunnin junaa ja Suomi-rataa suunnittelemaan ja myös rahoittamaan. Tavoite on, että hankeyhtiöiden avulla miljardien ratahankkeet saataisiin toteutettua julkisen talouden ulkopuolella, eivätkä ne lisäisi Suomen velkaantumista. Suomi sai jo marraskuussa EU-komissiolta huomautuksen, että velkaantuminen uhkaa rikkoa EU:n velkasääntöjä.

Erimielisyys koskee sitä, siirtääkö kaavailtu malli hankeyhtiöt julkisen talouden ulkopuolelle.

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtajan Heikki Niemeläisen mielestä ei siirrä. Niemeläinen on kirjoittanut viime elokuulle päivätyn perusteellisen selvityksen, miten hankeyhtiöt pitäisi toteuttaa, että niiden rahoittaminen olisi hyväksyttävää suhteessa kuntiin, luottoluokittajiin, rahoittajiin, EU-kilpailuoikeuteen ja luottolaitoksia koskevaan sääntelyyn.

Valtiovarainministeriön ja myös liikenneministeriön virkamiehet tavoittelevat hankeyhtiöille yksityisen yrityksen ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi oma varainhankinta ja mahdollisuus joutua konkurssiin. Näillä perusteilla ministeriöissä lasketaan, että niitä ei katsottaisi julkistalouteen kuuluviksi.

Aiemmat esimerkit eivät vakuuta

Esimerkkinä käytetään valtion omistamaa erityisrahoitusyhtiötä Finnveraa, joka onnistuttiin pitämään valtion budjettitalouden ulkopuolella. Samalla kuitenkin Finnveralle rakennettiin itsellinen varainhankinta, jonka kautta hankittu rahoitus on ollut rahoituksen asiantuntijoiden mielestä kallista.

Niemeläisen mielestä Finnveraa ei kannattaisi käyttää esimerkkinä, koska sen päätyminen julkisyhteisöjen ulkopuolelle johtui Tilastokeskuksen ”nukahduksesta”. Sen sijaan kannattaisi katsoa Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n kohtelua. Sitä ei onnistuttu siirtämään julkisyhteisöjen ulkopuolelle. Samalla yhtiölle tultiin luoduksi kallis varainhankintajärjestelmä, joka maksaa yliopistoille ” suuruusluokassa 150 professorin” vuosipalkan verran.

– Nykymallisella hankeyhtiöllä ei voida välttää julkista velkaa. Se on yksiselitteisen selvää, Niemeläinen sanoo.

Suurten ratainvestointien toteuttamiseen visioidaan valtion velkaantumisen pelossa hankeyhtiöitä. Kuva: Emil Bobyrev
Suurten ratainvestointien toteuttamiseen visioidaan valtion velkaantumisen pelossa hankeyhtiöitä. Kuva: Emil Bobyrev

 

Mutta on hänellä ratkaisu, miten ratahankkeiden rahoitus voitaisiin toteuttaa, eikä valtion velkasuhde heikkenisi. Suomalaiset työeläkeyhtiöt pitäisi saada investoimaan hankeyhtiöihin.

Ongelmana on se, että työeläkeyhtiöille pitäisi pystyä takaamaan ainakin kolmen prosentin tuotto. Sellaista hankeyhtiö ei pysty nykyisissä negatiivisten korkojen rahoitusmarkkinatilanteessa tarjoamaan.

Niemeläinen sanoo, että työeläkeyhtiöt saadaan sijoittajina mukaan hankeyhtiöihin välimallirahoituksella. Tällaisilla strukturoiduiksi lainoiksi kutsutuilla rahoitusvälineillä voi olla samanaikaisesti sekä pääomaturva mutta tuoton osalta riski. Tuotto riippuisi hankeyhtiön taloudellisesta onnistumisesta. Se voisi olla hyvässä tapauksessa viisi prosenttia, huonossa negatiivinen.

Jos itse olisit työeläkeyhtiön toimitusjohtaja, antaisitko tuoton osalta riskipitoisen strukturoidun lainan raidehankkeen hankeyhtiölle?

– Kysymys kuuluu, onko työeläkeyhtiöille tällä hetkellä parempia kohteita tarjolla, Niemeläinen vastaa.

Lisäksi työeläkerahastojen harkintaan vaikuttaa se, että sijoitus kasvattaisi Suomen taloutta tulevaisuudessa. Muun muassa eläkkeet maksetaan kansantalouden palkkasummasta.

”Ei mitään erityistä, mikä hiertäisi”

Tunnin junaa ja Suomi-rataa suunnittelevat hankeyhtiöt ovat toistaiseksi perustamatta.

– Ei ole mitään asiaa, mikä erityisesti hiertäisi. Osakassopimuksen teko vie aikaa, mutta ei kenelläkään ole syytä hidastuttaa sitä, sanoo yksikön johtaja Miikka Rainiala liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Hän vetää Tunnin juna -hankeyhtiön valmistelua. Osakassopimusta neuvotellaan radanvarren kuntien ja valtion kesken. Enemmistö hankeyhtiöstä tulisi valtiolle.

Hankeyhtiö perustetaan radan suunnittelua varten. Suunnittelu maksaa 75 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 38 miljoonaa euroa ja kuntien loput.

Radan rakentamisen kustannukset ovatkin aivan toista suuruusluokkaa, 2,76 miljardia euroa. Sitä varten on tarkoitus perustaa julkisomisteinen yhtiö.

Omistajien vastuulle tulisi vuositasolla 49-59 miljoonan euron suuruiset pääoma- ja kunnossapitokulut ja sen lisäksi niiden omistajien pitäisi sijoittaa yhtiöön oman pääoman ehtoista rahoitusta 465 miljoonaa euroa. Lipputuloja yhtiöllä arvioidaan olevan 12-22 miljoonaa euroa vuodessa.

– Suunnitteluvaiheen yhtiö kuuluu tietysti julkisen talouden piiriin. Rakentamisen rahoituksesta on vasta keskusteltu, sanoo Rainiala.

Hankeyhtiöt

Hallitusohjelmassa ratahankkeiden rahoituksesta todetaan ylimalkaisesti, että ”suoran budjettirahoituksen rinnalle nostetaan erillisrahoituksen ratkaisuja hankekohtaisesti”. Sen enempää siinä ei hankeyhtiöihin oteta kantaa.

Ajatus siitä, että suuria rautatie- ja muita liikenneinvestointeja alettaisiin rahoittaa muutoin kun suoraan budjetista, on elänyt kauan sekä valtiovarain- että liikenneministeriössä.

Perusteellisempi lähtölaukaus infrahankkeiden toteuttamisesta yhtiömallilla oli valtiovarainministeriön raportti vuodelta 2018.

Työryhmä esitti valtion ja kuntien omistamaa hankeyhtiöitä. Selvityksessä pohdittiin riskiä, että ne lasketaan kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöjen velkaa kasvattaviksi.

Lopputulos pohdinnasta oli, että jos hankeyhtiöiden ratojen rakennuttamiseen tarvitsemat tulot tulevat pääosin valtiolta ja kunnilta, ne olisivat tilastoluokituksessa julkisyhteisösektoriin kuuluvia ja siten kasvattaisivat julkissektorin velkaantumista

”Yhtiön velka näkyisi julkisyhteisöjen EDP-velassa sitä mukaa, kun yhtiö ottaisi velkaa. Se, että hankeyhtiö olisi luonteeltaan julkisyhteisöjen ulkopuolelle luokiteltava, on erittäin epätodennäköistä”, todetaan raportissa.

Työryhmän ehdotukset siirtyivät kuitenkin lähes sellaisenaan Juha Sipilän hallituksessa liikenneinvestoinneista vastanneen Anne Bernerin esityksiksi.

Anne Berner esitti hankeyhtiöiden perustamista huhtikuussa. Niitä perusteltiin seuraavilla syillä.

”Valtion edellytykset osoittaa rahoitusta rataverkon kehittämisinvestointeihin ovat rajoittuneet ja erityisesti suuret ratainvestoinnit jäävät toteuttamatta, mikäli hankkeiden rahoituspohjaa ei laajenneta valtion budjettirahoitukseen perustuvasta mallista. Suomi-radan on arvioitu maksavan lentoradan kanssa noin 5,5 miljardia euroa. Turun suunnalle vastaava arvio on noin 2,2 miljardia euroa.

Ratainvestointien edistämiseksi perustettavat hankeyhtiöt mahdollistaisivat rataverkon kehittämisen uusin rahoitusmekanismein ja samalla aiempaa useampien hankkeiden toteuttamisen. Tähän johtopäätökseen tulivat niin parlamentaarinen liikenteen rahoitusta arvioinut työryhmä (loppuraportti 28.2.2018) kuin valtionvarainministeriönkin infrahankkeiden toteuttamista yhtiömallilla selvittänyt työryhmä (loppuraportti 20.12.2018)”

Kaiken taustalla on pelko siitä, että hankkeet eivät saa kasvattaa julkisen talouden velkaantumista.

Suomi on allekirjoittanut EU:n perussopimuksen julkisen talouden alijäämätavoitteen, jonka mukaan julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia eikä velka 60 prosentin rajaa suhteessa bkt:hen.

Tämä on se EDP-manuaali (Manual on Government Deficit and Debt), jota valtiovarainministeriössä yritetään noudattaa viimeisen päälle.

Marraskuussa EU-komissio jo huomautti, että Suomen julkisen talouden velkaantuminen uhkaa rikkoa alijäämä- ja velkasääntöjä.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic