Kolumnit Uutiset

Kuntien velkaantuminen sen kuin kiihtyy

Kunnat eivät saa tolkkua tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Puheet ovat kauniita, tulokset eivät.

Kuntien yhteenlaskettu velkataakka kasvoi viime vuonna 13 prosenttia edellisvuoteen nähden. Euroissa se on 1,6 miljardia! Koko velkataakka nousi 14 miljardiin euroon.

Syy kiihtyvään velkaantumiseen on selkeä: menot kasvavat koko ajan tuloja nopeammin ja valtionosuusleikkaukset tekevät vielä oman lovensa tulopuoleen.

Samalla kun velkataakka kasvaa, kasvavat kuntien väliset erot. Surkeimmat kunnat ovat jo nostaneet veroprosenttinsa tappiin ja ottavat lisää syömävelkaa.

Surullisin tapaus on Kotka, jonka velkataakka asukasta kohti nousee yli 10 000 euron, kun se esimerkiksi Hämeenlinnalla on kutakuinkin puolet tästä.

Myös veroprosenttien haarukka kasvaa. Kun se pahimmissa kunnissa nousee jo yli 20 prosentin, on prosentti Kauniaisissa vain 16.

Tilanne on kaikella tapaa epäterve, ja haasteet vain kasvavat. Kunnilla on merkittäviä investointipaineita homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjaamisessa. Puhutaan jopa miljardien eurojen urakasta.

Kun velkaantumiskierteen ja investointitarpeiden päälle lisätään hoivapuolen menojen väistämätön ja nopea kasvu, ei kuntapäättäjiä käy kateeksi.

Visiot eivät ole sumuiset, vaan sysimustat. Kuntaliitosta huudetaan tuottavuuden noston ja veropohjan laajentamisen perään.

Kattojärjestön huutelut eivät kuitenkaan paljon auta. Muutos voi lähteä vain kunnista itsestään.

Valtio voi piirrellä karttoihinsa millaisia sote-alueita tahansa. Ratkaisevinta on kuitenkin se, miten kunnat itse toimivat: kykenevätkö ne järkeistämään hankintojaan esimerkiksi rakentamisessa?

Jos vertaa kunnan rakennuskustannuksia yksityiseen, on ero helposti kymmeniä prosentteja. Sama tilanne on työn tuottavuudessa lähes kautta linjan.

Hämeenlinna painii samojen ongelmien edessä kuin koko kuntakenttä. Velkaa on runsaat viisi tonnia asukasta päälle ja velkamäärä on tuplaantunut muutamassa vuodessa.

Kuntaliitoksilla ei kasvua voi selittää. Liittymäkuntien velat ovat koko potista vain kymmenesosa.

Kriisikunta ei Hämeenlinna kuitenkaan ole. Se on kyennyt tekemään poistot täysmääräisenä, joskin investointeihin on tarvittu velkarahaa.

Syömävelkaa ei kaupunki ota. Lainoilla on rakennettu elinkeinoalueita, päiväkoteja ja kouluja sekä korjattu vanhaa rakennuskantaa.

350 miljoonan euron lainataakasta riskilainoja on kymmenesosa. Puolet koko summasta on kiinni asunnoissa, joissa vuokratuotto nousee lainahoitomaksuja suuremmaksi.

Hämeenlinnan päättäjien ei tarvitse elää paniikissa, valtavissa paineissa kuitenkin. Kulujen kasvupaineet yhdistettynä tulopuolen hiipumiseen pitävät siitä huolen.

Päivän lehti

1.4.2020