Uutiset

Kuntien veronkiristykset vesittävät veroalen

Lähes joka kolmas suomalainen kunta korottaa ensi vuodeksi veroprosenttiaan. Yleisin kunnallisveroprosentti on 19 prosenttia ja ahnaimmin kuntalaisten taskulla käy uusimaalainen Karjaa, jonka asukkaat maksavat veroa ensi vuonna peräti 21 prosenttia.

Kuntien veronkorotukset ovat syömässä sekä Lipposen että Vanhasen hallitusten toteuttamat ansiotulojen verotuksen keventämispäätökset. Veronmaksajien keskusliiton mukaan keskivertoveronmaksajan talous jopa kiristyy ensi vuonna.

Hämeenlinnan seudulla veroprosenttiaan korottaa kolme kuntaa, Hauho, Janakkala ja Lammi. Korottajia olisi ollut enemmänkin, elleivät kunnat olisi nostaneet prosenttiaan jo vuosi-pari sitten. Hattulan veroprosentti, 17,75, on seudun alhaisin. Hattula tasapainottaa ensi vuoden talousarviotaan velanotolla ja valmistautuu veronkorotukseen lähivuosina.

Ensi vuoden talousarvion laadinta on lähes jokaisessa kunnassa perin työlästä. Menot, joista pääosa on lakisääteisiä, kasvavat tuloja tuntuvasti enemmän.

Kuntalaiset ovat luonnollisesti käärmeissään veronkorotuksista ja moittivat valitsemiaan päättäjiä. Perimmäinen syy korotuspaineisiin ei kuitenkaan piile yksiselitteisesti päättäjien kyvyttömyydessä, saati vastuuttomassa verorahojen käytössä.

Valtiovalta on jo vuosia peukaloinut kunnille maksettavia valtionosuuksia omaksi edukseen. Lisäksi verotusta on kevennetty leikkaamalla kuntien tuloja eli verovähennyksiä korottamalla. Niinpä kunnallisverona kerätty nettotulo eli efektiivinen verotuotto ei nouse samaan tahtiin veroprosentin kanssa. Esimerkiksi 18 prosentin kunnallisvero on tuonut kuntien kassaan vain 14 prosenttia.

Oma lukunsa ovat yhteisöveron jakoperusteet. Kunnat ovat vuodesta toiseen saaneet siitä entistä kapeamman siivun, eivätkä valtionosuuksien korotukset ole merkinneet oikeudenmukaista lopputulosta.

Kuntien verosalkussa ovat myös kiinteistöverot. Niiden tuotto on kuitenkin niin vaatimaton, ettei niillä ratkaista yhdenkään kunnan talousahdinkoa.

Valtion ja kuntien välinen kustannusten jako ei monista lupauksista huolimatta ole edelleenkään kunnossa. Kansalaisten peruspalveluista vastaavat kunnat ovat altavastaajia, valtio sysää niille uusia lakisääteisiä velvoitteita, mutta unohtaa osoittaa niihin rahat.

Oman osuutensa kuntatalouteen tuo myös valmisteilla oleva tuloratkaisu. Kuntien palveluksessa on noin 450 000 palkansaaja, joten tulevilla palkankorotuksilla on melkoinen painoarvo. Pääosa kuntien menoista on juuri henkilöstökuluja. Toisaalta palkankorotukset tuovat lisää verotuloja.

Kunnat eivät pääse karkuun velvoitteitaan, palvelujen on toimittava.
Lähivuosien talousnäkymät edellyttävät edelleen toiminnan tehostamista.
Ensi vuoden alussa työnsä aloittavat uuden valtuustot ja hallitukset eivät saa runsasta perintöä käsiinsä. Ongelmia on enemmän kuin nyt kauttaan lopettelevilla päättäjillä.

Päivän lehti

31.3.2020