Uutiset

Kuntoutuslääkäri: Työeläkelaitokset tekevät harkitsemattomia päätöksiä työttömille – "Lääkäreillä ei ole tarpeeksi osaamista"

Tuore raportti kertoo, että työttömän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään lähes 90 prosenttia, työssäkäyvän hakemuksista vain 30 prosenttia. Työ- ja toimintakykyä sekä työelämäosallisuutta tukevia palveluita tarvitsevia henkilöitä ei tunnisteta riittävän hyvin, joten osa jää palvelujen ulkopuolelle.
Kuntoutuslääkäri Raija Kerättären mukaan työttömät ovat sairaampia, mutta käyttävät vähemmän terveydenhuollon palveluita kuin työssäkäyvät.

Pitkäaikaistyöttömän palvelutarvetta, työkykyä ja kuntoutustarvetta ei selvitetä riittävän yksilöllisesti ja monialaisesti. Se selviää torstaina julkaistusta Osatyökykyisten reitit työllisyyteen -raportista.

Työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Tuija Oivo ja kuntoutuslääkäri Raija Kerätär luovuttivat raportin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.) ja työministeri Jari Lindströmille (sin.).

– Nyt tarvitaan laaja kokonaisuudistus. Se, ettei työttömien tilannetta selvitetä, johtaa useiden työttömien jäämisen palveluiden ja etuuksien ulkopuolelle. Työmarkkinat eivät riittävästi tue osatyökykyisten työllistymistä, Oivo sanoi.

Hän toivoi, että ministerit ottaisivat selvityksen jatkokäsittelyyn. Mattila totesikin, että nyt pitäisi selvittää, miksi kaikki työttömät eivät pääse palveluiden piiriin.

Myös Lindström jatkoi, että osatyökykyisten työllistymisen esteet on syytä ratkaista.

– Osa ihmisistä jää palveluiden ulkopuolelle. Jotkut ovat olleet jopa kymmenen vuotta työttömänä, ja yksi kymmenestä työttömästä ei ole koskaan ollut oikeissa töissä, Lindström sanoi.

Joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön

Selvityksen mukaan joka viidennen pitkäaikaistyöttömän eli noin 16 000 suomalaisen työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla tai kuntoutuksella. Lähes joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön.

Kerättären mukaan terveydenhuolto on vetäytynyt työttömien osatyökykyisten palveluista. Työttömät ovat sairaampia, mutta käyttävät vähemmän terveydenhuollon palveluita kuin työssäkäyvät.

– Työttömien sairauksia ei tutkita, hoideta eikä heitä ohjata kuntoutukseen samoin kuin työssä käyviä.

Kerättären mukaan heikentynyttä työkykyä ei huomata, ja syy siihen on terveydenhuollossa. Jokaisen kansalaisen terveydentila pitäisi tutkia jo lainkin mukaan.

– Työttömät ovat myös sairaampia kuin ikätoverinsa, Kerätär kertoi.

Työttömän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään lähes 90 prosenttia, työssäkäyvän hakemuksista vain 30 prosenttia.

– Työeläkelaitoksissa tehdään harkitsemattomia päätöksiä. Lääkäreillä ei ole tarpeeksi osaamista.

Kerätär lisää, että ongelmana on myös se, että monialaisia palveluja ei koordinoi kukaan.

Joustavampaa työttömyysturvaa

Selvityksen tavoitteena on, että työkykypalveluita tarvitsevat tulevat tunnistetuiksi ja he saavat yksilölliset tukipalvelut ja etuudet.

– Työkykypalveluissa ja osallisuudessa työhön pitäisi toteutua oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus, Kerätär sanoi.

Oiva lisää, että passiivista työttömyysturvaa muuttaa joustavammaksi ja aktiiviseksi työllisyysturvaksi.

– Jotta tavoitteisiin päästäisiin, tarvitaan useiden hallinnonalojen pitkäjänteistä yhteistyötä.

Ministeri Mattilan mukaan useiden hankkeiden tulos kertoo, että työ ei lopu tähän hallitukseen.

Ministeri Lindström taas lupasi kutsua eri eduskuntaryhmien puheenjohtajat pyöreän pöydän ääreen.

– Tämä ei ole hallitus-oppositio-kysymys, vaan kaikkien yhteinen asia.

Osatyökykyisille reitti työelämään

Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta alkanut työ- ja elinkeinoministeriön johtajan Tuija Oivon ja lääketieteen tohtori Raija Kerättären selvitystyö aiheesta Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet julkistettiin torstaina.

Selvitys on osa Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta.

Oivon ja Kerättären tehtävänä oli kartoittaa osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla, siirtymiä työkyvyttömyysetuuksille ja sieltä pois sekä palveluita, joiden avulla edistetään työelämässä pysymistä ja työllistymistä.

Palveluiden riittävyyden ja osuvuuden tarkastelussa tuli ottaa huomioon kuntien, työeläkevakuuttajien, Kelan ja te-hallinnon tarjoamat palvelut yksittäin, mutta myös näiden yhteistoiminta sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tueksi.

Edelleen näiden riittävyyttä tuli arvioida suhteessa työnantajien kokemiin osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin kohdistuviin taloudellisiin riskeihin ja tehdä tästä tarvittaessa erilliset ehdotukset.

Selvitystyössä tuli myös arvioida työkyvyttömien työttömien tai työttömyysturvaa saavien työllisten toimeentulon varmistamisen erilaisia vaihtoehtoja.