Uutiset

Kuntoutusterapian mä��rät ovat kasvussa

 

Kuntoutuspsykoterapian tarpeen kasvu huolestuttaa Kansaneläkelaitosta, sillä luku on noussut koko kuluvan vuosikymmenen ajan.

– Joka vuosi asiakasmäärä kasvaa kymmenellä prosentilla. Ihmettelen, kuinka hirveästi ihmiset tarvitsevat tällaista, kertoo kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelasta.

Huusko korostaa, että Kela toki huolehtii lakisääteisestä velvoitteestaan.

– Tarve kasvaa joka vuosi, joten olen huolissani ennaltaehkäisystä, työelämän laadusta ja siitä alkuhoidosta, jota terveydenhoidossa annetaan.

Viime vuonna kuntoutuspsykoterapian saajista noin 17 000 oli aikuisia ja 8 000 nuoria.

Perusterveydenhuollon tasosta ei tämän perusteella kannata vetää nopeita johtopäätöksiä, kertoo lääketieteen tohtori, depressiotutkija Maria Vuorilehto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

– Mielenterveysongelmien alkuhoito on koko ajan parantunut. Psykiatrisia sairaanhoitajia on palkattu nimenomaan tekemään pelkästään mielenterveysongelmien hoitoa. Sellaista palvelua ei viitisentoista vuotta sitten ollut juuri missään, Vuorilehto muistuttaa.

Vuorilehdon mukaan myös mielenterveysongelmat tunnistetaan entistä paremmin, joten on loogista, että niitä hoidetaankin aiempaa enemmän. Osaltaan kuntoutuspsykoterapioiden määrä on kasvanut siksikin, että se muuttui harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi vuoden 2011 alussa.

Aivan oppikirjan mukaan homma ei kuitenkaan mene: Kelan tarjoama psykoterapia on tarkoitettu kuntoutukseksi, ja kuntoutusta tulisi määritelmällisesti tarjota vasta varsinaisen sairauden hoidon jälkeen.

– Perusterveydenhuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon välimaastossa on liian vähän psykoterapiaa tarjolla.

Käytännössä hoito toteutetaan lääkityksellä ja/tai keskusteluilla psykiatrisen sairaanhoitajan tai depressiohoitajan kanssa tai muutamalla psykiatrikäynnillä. Perusterveydenhuollon tyypillinen potilas kärsii Vuorilehdon kokemuksen mukaan useammasta kuin yhdestä ongelmasta.

– Voi olla depressio ja sen lisäksi ahdistushäiriö. Tai sitten persoonallisuuden rakenteessa on piirteitä, jotka ylläpitävät depression jatkuvuutta tai toistumista. On esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat suorituskeskeisiä tai vaativat itseltään hyvin paljon.

Tämänkaltaiset ongelmat taas eivät ole lääkkeillä hoidettavissa yhtä hyvin kuin masennus.

Mielenterveyden keskusliiton kuntoutusneuvoja Mirja Peiponen on työssään törmännyt ongelmatilanteisiin, jotka aiheutuvat psykiatristen sairaanhoitajien ylikuormituksesta.

– Potilas on saanut käydä sairaanhoitajalla vaikka kuusi kertaa. Sitten se on loppunut, ja ihminen joutunut kokonaan hoidon ulkopuolelle.

Peiponen korostaa uskovansa, että suurella osalla potilaita asiat ovat kuitenkin varsin hyvin. Ja joka tapauksessa aina on psyykkisiä ongelmia, jotka vaativat pitkää psykoterapiaa, vaikka perusterveydenhuollon alkuhoito toimivaa olisikin. (LM–HäSa)

Asiasanat

Päivän lehti

6.4.2020