Uutiset

Kuohunta Valko-Venäjällä kiihtyy, mitä tapahtuu seuraavaksi? – Asiantuntija listaa neljä vaihtoehtoa: "Jos protestit kasvavat, eliitti heikentyy"

Itsevaltainen presidentti Aleksandr Lukashenko on 26-vuotisen valtakautensa tiukimmassa paikassa, kun toista viikkoa jatkuvat mielenosoitukset vaativat hänen eroamistaan ja uusia vaaleja. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kertoo, mitä seuraavaksi voi tapahtua. Hänen mielestään EU:n pitäisi tehdä enemmän.
Protestit ovat jatkuneet ja kasvaneet Valko-Venäjällä siitä asti, kun viralliset tulokset julistivat vuodesta 1994 vallassa olleen presidentin Aleksandr Lukashenkon vaalivoittajaksi. Kuva: epa08607914
Protestit ovat jatkuneet ja kasvaneet Valko-Venäjällä siitä asti, kun viralliset tulokset julistivat vuodesta 1994 vallassa olleen presidentin Aleksandr Lukashenkon vaalivoittajaksi. Kuva: epa08607914

Paine Valko-Venäjän presidenttiä Aleksandr Lukashenkoa kohtaan kasvaa edelleen, kun mielenosoitukset Minskissä ja muualla maassa jatkuvat.

Protestit alkoivat viikko sitten, kun Lukashenko otti murskavoiton presidentinvaaleissa. Maan hallinnon mukaan Lukashenko olisi saanut 80 prosenttia äänistä, mutta tulosta ja vaaleja pidetään laajalti vilpillisinä.

 


Painetta lisäävät uutiset mielenosoittajien väkivaltaisesta kohtelusta, raaoista pidätyksistä ja kuolemista.


 

Koko ajan kiihtyvissä mielenosoituksissa vaaditaan Lukashenkon eroa ja uusia vaaleja. Sunnuntaina protestoijia kerääntyi pääkaupunkiin historiallisen paljon, uutistoimisto Reutersin arvion mukaan yli 200 000.

Aiheesta lisää: Valko-Venäjän presidentti valmis jakamaan vallan, mutta ei katuprotestien painostamana (17.8.2020)

Maanantaina tuhannet mielenosoittajat marssivat tehtaalle, jossa Lukashenko puhui lakkoileville työntekijöille. Presidentti toisti tiukan kantansa siitä, että uusia vaaleja ei järjestetä.

Painetta lisäävät uutiset mielenosoittajien väkivaltaisesta kohtelusta, raaoista pidätyksistä ja kuolemista. Maanantaina EU vaati, että asiasta tehdään perinpohjainen ja läpinäkyvä selvitys.

Mitä Valko-Venäjällä voi tapahtua seuraavaksi? Ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista listaa neljä mahdollista skenaariota.

Venäjä voi auttaa Lukashenkoa pelaamaan aikaa

Todennäköisimpänä vaihtoehtona Moshes pitää sitä, että Lukshenkon hallinto pysyy vallassa toistaiseksi. Tässä tapauksessa hallitus ei reagoisi rauhanomaisiin protesteihin, joten niillä ei olisi vaikutusta.

– Jos Lukashenkon taktiikka on ajan pelaaminen, Venäjän taloudellinen tuki voi auttaa, Moshes sanoo.

Sunnuntaina Minskissä järjestettiin tähän asti suurin mielenosoitus, "vapauden marssi", johon osallistui uutistoimistojen arvioiden mukaan 100 000–200 000 ihmistä. Kuva: epa08607901
Sunnuntaina Minskissä järjestettiin tähän asti suurin mielenosoitus, ”vapauden marssi”, johon osallistui uutistoimistojen arvioiden mukaan 100 000–200 000 ihmistä. Kuva: epa08607901

– Venäjä on kuitenkin tukenut Lukashenkoa rahallisesti jo 25 vuoden ajan, kun tämä on ollut vallassa. Vallanpitäjät eivät vaihdu, mutta strategisesti hallinto heikkenee ja se voi kaatua tulevina vuosina.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi sunnuntaina, että Venäjä on valmis tarjoamaan sotilaallista tukea Valko-Venäjälle ”jos tarpeen”. Aiemmin Venäjä on tarjonnut apuaan, jos maata uhataan ulkoa päin.

Moshes ei kuitenkaan pidä kovin todennäköisenä sitä, että Venäjä lähettäisi Lukashenkolle apua mielenosoitusten hajottamiseen.

– Jos esimerkiksi Venäjän poliisi tulisi Valko-Venäjälle, sitä ei voisi pitää salassa. Venäläisten joukkojen ilmestyminen luultavasti vain lisäisi protesteja, Moshes toteaa.

– Nyt Venäjän rooli on suojata Lukashenkoa länneltä ja näyttää, ettei lännen pidä puuttua tilanteeseen.

Moshes muistuttaa, että edelleenkään ei tiedetä, kuka ampui mielenosoittajia ja poliiseja kohti helmikuussa 2014 Ukrainan vallankumouksen aikaan. Samanlainen tuntemattoman tahon väliintulo saattaa toistua Valko-Venäjällä.

Eliitti heikentyy, jos protestit kasvavat

Toinen mahdollisuus on, että protestit kasvavat: mielenosoituksiin liittyy yhä enemmän ihmisiä sekä yrityksiä esimerkiksi lakkojen muodossa.

– Tässä tapauksessa eliitti eli valtaapitävän hallinnon virkamiehet alkavat vaihtaa puolta paljon enemmän kuin nyt. On vain muutamia tapauksia, joissa entiset poliisit ja diplomaatit ovat vaihtaneet puolta. Muuten järjestelmä on hyvin vakiintunut ja yhä toimiva, Moshes sanoo.

 


”Jos protestit kasvavat, eliitti heikentyy ja siinä tapauksessa voidaan puhua ehkä uusista vaaleista.”


 

Hänen mukaansa tässä tapauksessa mielenosoittajien pitäisi lisäksi ottaa käyttöön uusia keinoja, kuten tiesulkuja. Lisäksi tulisi olla selkeitä enemmistön hyväksymiä poliittisia vaatimuksia, ja työn pitäisi olla organisoidumpaa.

– Jos protestit kasvavat, eliitti heikentyy ja siinä tapauksessa voidaan puhua ehkä uusista vaaleista. Positiivinen skenaario olisi protestien kasvu ja Lukashenkon rauhanomainen eroaminen. Tämä vaihtoehto ei ole kuitenkaan erityisen todennäköinen.

Mielenosoittajat voivat väsyä

Kolmas mahdollisuus on, että ennemmin tai myöhemmin protesteista tulee rauhattomampia ja väkivaltaisempia. Silloin poliisien väliintulo ja voimakeinojen käyttö kasvavat.

– Nyt on vaikea voittaa sorron kautta, mutta jos esimerkiksi ruokatoimitukset eivät kulje tiesulkujen takia, hallinto voi saada takaisin joitakin kannattajia ja kukistaa protestit, Moshes toteaa.

Neljännessä vaihtoehdossa protestoijat väsyvät ja tilanne vakautuu itsestään. Näin kävi vuonna 2017. kun Valko-Venäjällä pidettiin useiden kuukausien ajan mielenosoituksia, joissa vastustettiin työttömiltä kerättävää uutta maksua.

– Lopulta protestit rauhoittuivat osittain voimakeinojen ja osittain ihmisten väsymyksen vuoksi. Jotta vallankumous toteutuisi, pitää saavuttaa jotain. Pelkkä protestointi ei riitä.

”EU:n pitäisi tehdä enemmän”

Moshesin mukaan tapahtumien kehitystä on vaikea ennustaa, koska jo valmiiksi vakava tilanne Valko-Venäjällä on arvaamaton ja voi muuttua vieläkin pahemmaksi.

– Haluaapa länsi tai ei, sen pitäisi valmistautua isoon kriisin Valko-Venäjällä tai sen ympäristössä joko nyt, lähikuukausina tai lähivuosina. Olen varoittanut tästä vuosia.

Moshesin mielestä EU:n pitäisi tehdä enemmän. Nyt näyttää siltä, ettei EU tule vaikuttamaan Valko-Venäjän tilanteeseen.

 


”EU:n pitäisi sanoa, ettei se tunnusta vaalien lopputulosta ja esimerkiksi kutsua Lukashenkoa entiseksi presidentiksi.”


 

– EU ei ole valmis ryhtymään vakaviin toimenpiteisiin. EU keksii listan yksittäisiä sanktioita, kuten se on tehnyt useasti Lukashenkon valtakaudella. Tämä ei vaikuta Valko-Venäjään, koska EU ei voi asettaa taloudellisia pakotteita, jotka vaikuttaisivat negatiivisesti kansalaisiin, Moshes kertoo.

– EU:n pitäisi sanoa, ettei se tunnusta vaalien lopputulosta ja esimerkiksi kutsua Lukashenkoa entiseksi presidentiksi. Näin EU näyttäisi, että kyseessä on vallan väärinkäyttö. Tämä on luultavasti kaikki, mitä EU voisi tehdä, mutta edes sitä ei tehdä.

Valkovenäläiset eivät enää odota apua EU:lta

EU ei toimi, koska se pelkää Lukashenkoa kannattavan Venäjän provosoimista.

– Länsi on hyvin varovainen. Tärkeimpänä pidetään sitä, ettei väliintulo provosoi Venäjää ottamaan Valko-Venäjää haltuunsa. EU:lla on vain huonoja vaihtoehtoja. Nyt on valittu se, että tehdään hyvin vähän tai ei mitään.

Moshesin mukaan nyt toistetaan samoja virheitä kuin Ukrainan kriisin aikaan. Silloin Venäjä pyydettiin mukaan neuvotteluihin, mikä ei auttanut.

Viime viikolla Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui Valko-Venäjän mielenosoituksista Putinin kanssa ja korosti vuoropuhelun merkitystä.

Moshesin mielestä ongelma on myös se, että valkovenäläiset eivät enää odota apua EU:lta.

– Kansa on turhautunut. EU on auttanut Lukashenkoa pitämään etäisyyttä Venäjän hallintoon viiden vuoden ajan ja legitimoinut hänen hallintonsa. EU-johtajat ovat käyneet Lukashenkon luona ja kutsuneet tätä valtiovierialuille, Moshes kertoo.

– Kymmenen vuotta sitten Valko-Venäjän mielenosoituksissa heilutettiin EU-lippua, joka symboloi toivoa. Nyt protesteissa ei näy EU-lippuja, koska kansa on luovuttanut EU:n suhteen. Tämä muuttuu vain jos EU muuttaa kansallista ja käytännöllistä asemaansa.

Mielenosituksia jo viikon ajan

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin mukaan Valko-Venäjällä ei ole pidetty yksiäkään vapaita vaaleja sen jälkeen, kun Aleksandr Lukashenko nousi valtaan 26 vuotta sitten.

Virallisen tuloksen mukaan Lukashenko voitti presidentinvaalit 80 prosentin kannatuksella 9. päivä elokuuta.

Vaalitulosta ja vaalien vapautta on kyseenalaistettu laajasti, ja oppositio on vaatinut tulosten kumoamista.

Poliisi on taltuttanut viikon ajan jatkuneita laajoja protesteja väkivaltaisesti ja vanginnut mielenosoittajia epäinhimillisiin oloihin.

Mielenosoittajia on myös kuollut. Sunnuntaina mielensoittajan kerrottiin jääneen poliisiauton alle. Poliisin mukaan maanantaina protestoija kuoli, kun tämä yritti heittää poliiseja tunnistamattomalla räjähteellä.

Lukashenko on esittänyt, että Valko-Venäjän protesteja järjestävät ulkovallat ja että sotilasliitto Nato kokoaisi kalustoaan Valko-Venäjän rajalle.

Väitteet kiistänyt Nato on kertonut tarkkailevansa Valko-Venäjän tilannetta tarkkaan.

Vaalit hävinnyt ja Liettuaan maanpakoon lähtenyt opposition ehdokas Svjatlana Tsihanouskaja ilmoitti maanantaina, että hän olisi valmis johtamaan maata väliaikaisesti.

Alexandr Lukashenko on ilmoittanut, ettei uusia presidentinvaaleja ole tulossa, ellei häntä tapeta.

Päivän lehti

26.9.2020

Fingerpori

comic