Kolumnit Uutiset

Kurjailu istuu sielunmaisemaan

Politiikan puhe lätkii suuriin ihmisjoukkoihin epätosia leimoja, joita media sitten uskollisesti ja kritiikittä monistaa.

Kun kuulemme puhetta vaikkapa eläkeläisistä, opiskelijoista, lapsiperheistä tai maanviljelijöistä, mieliimme maalataan kuva kurjalistosta, joka elelee suunnilleen räystästipussa sekä iankaikkisessa puutteessa ja kurjuudessa.

Kuva on väärä, vähintäänkin harhaanjohtava. Eivät kaikki eläkeläiset kidu rapistuvien lähiöiden masentavissa betonibunkkereissa. He eivät maksa asumistuetettua kiskurivuokraa yleishyödyllisille vuokrataloyhtiöille, jotka jakavat miljoonavoittonsa omistajilleen, häpeilemättömille ammattiliitoille.

Iso joukko eläkeläisiä vetelee etelässä aurinkorasvaa nahkaansa, siemailee jaloja juomia, syö joka päivä herroiksi. He eivät välitä kiivailla taitetusta indeksistä tai itaran Kelan lääkekorvauksista. 

Ja sitten on suuri joukko näiden ääripäiden välillä. Kurjuus ei mene läpi koko eläkeläisjoukon, vaikka puheista niin voisi äkkiseltään päätellä.

Ikuista napinaa kehnoista opintososiaalisista eduista pitävät opiskelijatkaan eivät kaikki kituuta makaronilla ja purkkikalalla.

Jo omilta oppivuosiltani muistan veijareita, jotka esittelivät muhkeampia tilinauhoja kuin yliopiston lehtorit. Opintolainansa he sijoittivat Rukan kelolukaaleihin, kelpo tuotolla tietysti.

Katsokaapa nytkin yliopistojen ja ammattikorkeiden parkkipaikkoja; opiskelijoiden autot ovat yhtä komeita kuin Nokialla yhtiön uljauden vuosina.

Lapsiperheiden ahdinko kirvoittaa eduskunnassa vuodesta toiseen tunteikasta polemiikkia. Etenkin opposition sosiaalitädit liikuttuvat kyyneliin omista puheistaan perheiden kurjuudesta.

On ilmeistä, että politiikkaihmiset ovat vieraantuneet tavallisten ihmisen arjesta ja luulevat, että jokaista lapsentekoa edeltää tarkka katetuottolaskelma. Petiin päädytään muka vasta, kun kalkulaattori osoittaa tuntuvia tulonsiirtoja.

Ei se näin mene.  Perheen perustamista ohjaavat monet rahaa paljon isommat ja jalommat asiat. Luontokin vetää edelleen tikanpoikaa puuhun, vaikka siitä ei tällaisena sukupuolineutraalina aikana sopisikaan puhua. Silti pojat ovat edelleen poikia ja tytöt tyttöjä, onneksi.

Sitä paitsi lapsiperheet laidastaan eivät lukeudu ollenkaan yhteiskunnan vähäosaisimpiin. Siksi on turha leimata koko joukkoa köyhälistöksi.

Tositieto siitä, että liki puolet suomalaisista maatiloista on täysin velattomia, nakertaa uskottavuutta myös MTK:n ruikutukselta ja traktorimarsseilta.

Läheskään jokainen viljelijä ei elä pankinjohtajan pitkämielisyyden varassa, vaan ostaa puimurinsa käteisellä ja luovuttaa aikanaan kirveenkäymättömät säästömetsänsä seuraavalle sukupolvelle.

Mustamaalailu ja surkeudessa kieriskely sopivat erinomaisen hyvin suomalaiseen sielunmaisemaan. On henkisesti paljon ravitsevampaa synkistellä kuin iloita kenenkään menestyksestä ja hyvästä olosta. 

Kurjailu on myös poliittisesti tarkoituksenmukaista tässä kvartaalitalouden ja jatkuvasti julkaistavien puolueiden kannatusmittausten maailmassa.

 

Jukka Viitaniemi
viitaniemet@pp.inet.fi