Kolumnit Uutiset

Kurjistuminen ruokkii populismia

Euroopan poliittinen vakaus horjuu pahasti.

Vanhat valtarakennelmat ovat saaneet vakavan haastajan muukalaisvihalla ja nationalismilla ratsastavista populistisista liikkeistä.

Konsensus oli koko sodanjälkeiselle ajalle tunnusomaista. Sen teki mahdolliseksi keskustaoikeistolaisten puolueiden, sosiaalidemokraattien ja maltillisten sosialistien kyky tehdä laajalle menevää yhteistyötä.

Päämäärä oli yhteinen: haluttiin rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa julkisine palveluineen ja tukijärjestelmineen. Kädenväännöt käytiin lähinnä siitä, millä keinoin päämäärä parhaiten toteutuu.

Keskiluokka kasvoi ja vaurastui ja kaikkinainen hyvinvointi lisääntyi.

Nyt keskiluokka kurjistuu kaikissa läntisissä maissa. Ilmiö kasvattaa populismia, jolle on tunnusomaista vanhojen valtarakenteiden arvostelu; korruptiosta ja kähminnästä syyttely.

Yhteistä eurooppalaisille oikeistopopulisteille on niin ikään maahanmuuton kritisointi, rasismilla ratsastaminen ja muukalaisvihan lietsominen.

Vielä pari vuosikymmentä sitten oikeistopopulistien nousua pidettiin väliaikaisena protestina.

Tällaista ajatusta vahvisti sekin, että avoimen rasistinen ja natseja myötäilevä Itävallan vapauspuolue sai vallan kaapanneen Jörg Haiderin johdolla parlamenttivaaleissa lähes 27 prosentin kannatuksen.

Kolme vuotta myöhemmin äänisaalis oli enää 10 prosenttia.

Perinteisten valtapuolueiden ilo oli ennenaikainen. Oikeistopopulistit ovat vankistaneet suosiotaan läpi Euroopan. Suosion kasvu näkyy maahanmuuton ehtojen tiukentamisina ja yleisen ilmapiirin muuttumisena entistä vihamielisemmäksi.

Itävalta oli taas viime viikonvaihteessa poliittisten tarkkailijoiden luupin alla.

Maan presidentinvaaleissa ei kamppailtu vain maan päämiehen virasta. Puhuttiin suuntavaalista.

Vapauspuolueen Norbert Hofrenin voitto olisi asiantuntijoiden mielestä voinut laukaista vanhan vallan murtumisen muissakin EU-maissa.

Vaalit kuitenkin voitti vihreiden ehdokas Alexander van der Bellen.

Tämä oli torjuntavoitto, mutta ensi vuonna Ranskan presidenttiyttä havittelee Marine le Pen, joka tunnetaan avoimen rasistisista kommenteistaan.

Miten käy Ranskan ja missä on suvaitsevainen, tasa-arvoa korostava ja ihmisoikeuksia puolustava Eurooppa, jos nykykehitys jatkuu vielä pitkään?