Uutiset

Kurjuus jatkuu Pohjois-Koreassa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) esitti poikkeukselliset – tosin epäviralliset – surunvalittelut Pohjois-Korean kuolleen johtajan Kim Jong-ilin muistoksi. Tuomiojan mukaan tuskin kukaan jää häntä kaipaamaan.

Ulkoministeri ei kaiketi nähnyt Pohjois-Korean television johtajan kuolemasta koko kansalle viestivää lähetystä. Uutistenlukija tirautti kyyneleet pian sen jälkeen, kun kertoi rakastetun johtajan menehtyneen pari päivää aiemmin.

Tuomioja viittasi tietysti suorasukaiseen tyyliinsä siihen, että Kim Jong-il johti maataan huonosti, kansan parhaasta välittämättä.

Elävien kirjoista poistui hallitsija, joka jätti jälkeensä köyhän ja äärimmäisen kärsivän kansakunnan.

Kim Jong-ilin Pohjois-Koreassa demokratialla ja ihmisoikeuksilla ei ole minkäänlaista sijaa. Kun valtio on suljettu, mielipidevankien määrä jää hämärän peittoon. Arviot liikkuvat kymmenissä tuhansissa.

Maassa kuolee ihmisiä nälkään. Talousjärjestelmä on kelvoton 25 miljoonan ihmisen elättämiseksi ja armeijan ylläpito kuluttaa valtavan osuuden valtion vähäisistä varoista.

Poliittinen johto uskottelee propagandassa, että Etelä-Korea ja koko läntinen maailma uhkaa hyökätä maahan ja imperialistisen valloituksen estämiseksi maa tarvitsee voimakkaan armeijan.

Sotilaat pitävät myös yllä rautaista kuria. Kansan tahtoa ei ole olemassakaan, tämän käsitteen sanelee Pohjois-Korean johto.

Kuka sitten jää kaipaamaan hirmuhallitsijaa? Kim Jong-ilin muistoksi järjestetään näytelmä, johon pohjoiskorealaisten on pakko ottaa osaa. Kuka itkee vainajan palvonnassa vapaaehtoisesti, sitä voi vain arvailla.

Pohjois-Korean johtajan kuolema aiheuttaa liikehdintää sekä maan sisällä että kansainvälisen diplomatian kentällä. Etelä-Korea ja Japani seuraavat tarkasti, kenelle valta siirtyy.

Kim Jong-ilin terveys horjui vuosikaudet, joten kaiken järjen mukaan häneltä jäi perinnöksi seuraajan nimi ja myös linja, jota maassa tulee noudattaa hänen jälkeensä.

Kokonaan toinen asia on, haluaako maan poliittinen ja sotilaallinen kerma kunnioittaa vainajan viimeistä tahtoa.

Kim Jong-il peri vallan isältään ja seuraavaksi johtajaksi veikataan kuolleen diktaattorin noin 30-vuotiasta poikaa. Jos näin käy, Pohjois-Korea leimaantuu entistä enemmän stalinistiseksi kuningaskunnaksi, jossa valta periytyy isältä pojalle.

Mahdollista on myös vallan näennäinen siirtyminen: Kim Jong-ilin pojasta voi tulla nukkehallitsija, vallan keulakuva.

Sunnuntain vastaisena yönä kuollutta Tsekin entistä presidenttiä, kirjailija Vaclav Havelia muistellaan sankarina, joka oli keskeisesti johtamassa maataan pimeydestä vapauteen.

Havelilla on pysyvä, kunnioitettu paikka Euroopan historiassa.

Kim Jong-ilin johtajuus alkoi vuonna 1994 kurjuudessa. Hänen elämäntyönsä summaksi jää entistä kurjempi Pohjois-Korea. Synkkä yö jatkunee maassa.