fbpx
Uutiset

Kuuluuko suomenniemi vain eläimille?

Hirvikolareista on vaikea keskustella. Viranomaisten kanssa keskustelu on kuin puhuisi radiolähettimien kanssa. Ja ympäristö- ja eläinsuojelijoiksi itseään kutsuvien kanssa keskustelu on muuten mahdotonta.

Päivi Turkki sanoo (HäSa 31.1), että hirvi on upea otus ja kuuluu suomalaiseen luontoon. Hän ihmettelee, mikä antaa ihmiselle oikeuden määritellä paljonko hirviä saa asua metsässämme.

Tarkoittaako tämä sitä, että hirvellä upeana eläimenä on jokin erikoinen oikeus päättää omasta kannastaan – oikeus joka ei kuulu esimerkiksi kotieläimille?

Onko rumilla tai “ilkeillä” eläimillä vähäisempi oikeus elämiseen?

Mutta jos viranomaisen tapaan sanotaan, että hirvi kuuluu suomalaiseen luontoon, mitä se tarkoittaa konkreettisesti? Pitääkö silloin hirviä olla 20 000, 200 000 vai kaksi miljoonaa

Vastaavasti pitääkö kolareita on 200, 2 000 vaiko 20 000, jotta tilanne on “hyvä”.

Entä sudet, karhut ja muut eläimet: millä kielikuvilla niiden kanta määrätään? Voiko päätöksenteko yhteiskunnassa vuonna 2005 todellakin olla näin primitiivistä ja perustua vain ylläkuvatun kaltaisiin fraaseihin?

Vastuu onnettomuuksista on valtiovallalla. Se päättää hirvien määrästä. Samalla se päättää myös onnettomuuksien määrästä.

Yritykset syyllistää autoilijoita kuuluvat samaan kastiin kuin yritykset syyllistää rikollisten sijaan varkauksien tai raiskausten uhreja tyyliin “saa syyttää itseään kun kulkee lompakko taskussa tai jättää autoon tai kesämökille arvokkaita tavaroita”.

Tietenkään hirvikolareista ei ole, jos teiden käyttö kriminalisoidaan ja kaikki ihmiset häädetään Kehä-3:n sisäpuolelle. Se taitaa itse asiassa ollakin luontofanaatikkojen tavoitteena

Matti Viren

professori

Riihimäki

Menot