Uutiset

Kuvaterveisiä suoraan kohdusta

Susanne Järvinen näkee tietokoneruudusta lapsensa kasvot ensimmäisen kerran. Raskausviikkoja on vasta 29, mutta lapsen piirteet näkyvät selvästi.

-Kasvot näkyvät tosi hyvin. Ihan kuin olisi tulevan isosiskon näköä, Järvinen hymyilee jännittyneenä.

Hämeen Lääkärikulman naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Henrik Rosendahl pyörittää anturia Järvisen vatsan päällä ja kehuu lasta hyväksi esiintyjäksi.

Vaikka 4D-tekniikka antaakin mahdollisuuden tutkia lapsen piirteitä tarkasti, saattaa lapsi olla eri mieltä kuvauksesta. Yhdessä tapauksessa kymmenestä kuvaus ei onnistu, jos esimerkiksi lapsen kädet tai napanuora ovat kasvojen edessä.

Järvisellä on kolme lasta, 14-, 13- ja 3-vuotiaat. Kahden ensimmäisen raskauden aikana hän kävi tavallisessa 2D-ultraäänitutkimuksessa, mutta jo kolmannen raskauden aikana 4D-ultra oli mahdollinen.

-Kuvaus rauhoitti mieltä, vaikka silloin tyttäreni piti koko ajan käsiä kasvojen edessä, joten emme nähneet häntä kunnolla.

Raskaus konkretisoituu ultrassa

Rosendahlin mukaan 4D-ultrassa raskaus konkretisoituu tuleville vanhemmille ja suhde lapseen voi muuttua entistä positiivisemmaksi.

Tosin 4D-ultraan ei mennä juuri muulloin kuin silloin, kun halutaan selvittää asioita tai edellisessä raskaudessa on ollut ongelmia. Kaikille raskaana oleville ultraa ei tehdä.

-Sairaaloilla ei ole kapasiteettia 4D-ultraan, sillä tämä vie aikaa ja vaatii erikoisosaamista. Vauvaa on kiva katsella, mutta perusasiat täytyy pitää mielessä.

Lääkärin mukaan hintakin on niin korkea, ettei aikaa varata ihan vain huvin vuoksi.

Rosendahl alkaa katsoa Järvisen lapsen piirteitä tarkemmin 32 vuoden aikana kertyneellä kokemuksella. Esimerkiksi huuli- tai kitalakihalkioita havaitaan huonosti tavallisessa ultrassa.

-Tästä näkee kasvot hyvin. Suu on kauniisti kehittynyt. Nyt lapsi avasi suunsa ja kielikin näkyy, Rosendahl ihailee.

Vaikka lapsen kehityksessä havaittaisiinkin poikkeavuuksia, kohdussa ei lapselle voida tehdä mitään. Se, että poikkeavuus löytyy auttaa toimimaan oikein heti synnytyksen jälkeen.

-Esimerkiksi sydänleikkaukseen voi varautua paremmin.

Kivespussit ja pippeli näkyy

Kun kasvot on tutkittu, Rosendahl siirtyy tutkimaan kohdussa olevan lapsen kättä. Pikkurilli, nimetön, keskisormi, lääkäri luettelee sormien oikean lukumäärän.

-Hyvä, että lapsi on hereillä, nyt käsi meni jo kasvoille.

Rystyset näkee 2D-ultrassakin, mutta ero on yhtä suuri kuin unella ja tosielämällä; toinen jää hämärän peittoon.

Jalan tutkimisen jälkeen Rosendahl tutkii kivekset. Niin siis jos lapsi on poika.

-Tiesin jo, että poika on tulossa, Järvinen toteaa.

Kuvasta näkyy, että kivekset ovat laskeutuneet kivespusseihin ja pippeli on paikallaan. Tai ainakin lääkäri näkee heti, häveliäämpi löytää vehkeet etsimisen jälkeen.

Seuraavaksi Rosendahl mittaa lapsen koon. Järvisen vauva painaa noin 1640 grammaa.

-Paino vastaa 30 viikon ja kolmen päivän keskiarvoa. Jos painon kehitys kulkisi keskiarvoviivojen mukaan, syntymäpaino on 3850 grammaa, mutta ei sitä voi vielä ennustaa.

Järvinen toteaa, että kaikki hänen kolme lastaan ovat painaneet suurinpiirtein 3500 grammaa.

Sydämen rakennevika yhdellä tuhannesta

Lopuksi Rosendahl siirtyy oleellisempiin tutkimuksiin eli sydämeen, munuaisiin ja aivoihin. Tutkimus tehdään perinteisellä 2D-tekniikalla ja väridoppler-virtausmittauksella.

Lääkäri näyttää, miten veri virtaa sydämen läpi, kun lapsen sydän hakkaa 150 lyöntiä minuutissa.

-Yli 90 prosenttia poikkeavuuksista on nyt suljettu pois.

Noin viidellä vastasyntyneellä tuhannesta on sydämessä rakennevika.

Järvisen vauvan munuaisetkin toimivat kiitettävästi ja kaikki putket ovat oikealla tavalla auki. Veri virtaa napanuorassakin juuri niin kuin pitää.

Vauva voi jatkaa hyvin alkanutta kasvuaan äitinsä kohdussa vielä muutaman viikon ajan.

-Tuntui hyvältä nähdä, että kaikki on kunnossa, Järvinen huokaa.

Rosendahl tietää, että kehityshäiriöt askarruttavat vanhempia aina, vaikka lapsia olisi kuinka monta.

-Perheen on hyvä tietää, että ultraäänessä voi tulla myös pettymyksiä. Onneksi niitä tulee harvoin. (HäSa)