Uutiset

Kylvöihin ennustamattomassa markkinatilanteessa

Viime vuoden poikkeuksellisen hyvä viljasato heijastuu vauhdilla käynnistyneisiin kylvöihin. Viljamarkkinat tukkeutuivat heti sadonkorjuukauden alussa eivätkä ne vieläkään ole normalisoituneet. Monella tilalla viime vuoden sato on myymättä, sillä teollisuus ostaa raaka-ainetta vain tarvitsemansa määrän ja varastointivastuu on tuottajilla.

Vaikka viljan hinta on viime syksystä kohonnut, moni pitää sitä edelleen liian alhaisena ja varastoi tavaran ennemmin kuin myy sen alihintaan. Ne, joilla on varaa, odottavat hintojen nousua.

Viljavuorta on tasattu myös EU:n interventiovarastoihin ja suomalaisviljalle on vuokrattu siilotilaa poikkeuksellisesti myös Virosta. Siellä on edelleen neuvostoaikaisia varastoja, jotka olivat vuosia tyhjillään.

Kanta-Hämeen pelloilla viljeltävien kasvien valikoima on viime vuosina yksipuolistunut, tavallaan köyhtynyt. Perinteiset viljalajit, ohra, kaura ja vehnä ovat taattuja suosikkeja, mutta rukiinviljely on alamaissa.

Merkittävin muutos on sokerijuurikkaan ja tärkkelysperunan viljelyn tuntuva väheneminen. EU:n sokeripolitiikka kuristi suomalaisen sokerinjalostuksen yhden tehtaan varaan. Jurtinviljely on kannattavinta mahdollisimman lähellä tehdasta. Kun ainoa tuotantolaitos on Satakunnassa Säkylässä, Häme ei enää ole kiinnostava viljelyalue, vaikka ammattitaitoa ja sopivaa peltoa löytyisikin maakunnasta. Ensin Turengin ja sen jälkeen vielä Salon sokeritehtaiden alasajo merkitsivät laajamittaisen sokerintuotannon päättymistä. Se on ilman muuta menetys maakunnalle, sillä viljelijöiden ohella sokerijuurikas toi töitä tuhansille muille työntekijöille ja yrittäjille.

Tärkkelysperunan jalostus on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle, jonne asti kantahämäläistä teollisuusperunaa ei kannata rahdata.

Menetysten korvaajiksi ja viljalajien täydennykseksi öljykasviala on ollut vuosittain hienoisessa nousussa.

Tukkoisesta markkinatilanteesta johtuen monet viljelijät ovat päätyneet vähentämään ainakin muutamaksi vuodeksi viljantuotantoa. Tänä keväänä ennätysmäärä hehtaareita kylvetään riista- tai luonnonhoitopelloiksi.

Maan hallituksen parisen viikkoa sitten linjaama mittava uusiutuvan energian tukipaketti ei vielä tämän kevään kylvötöihin vaikuta. Yksityiskohdat siitä, millaista bioetanolin tuotantoa Suomessa tulevaisuudessa on, ovat toistaiseksi hahmottumatta. Mikäli sen raaka-aineiksi käytetään kotimaisia viljoja tai öljykasveja, on selvää, että niiden tuotanto kasvaa.

Muun muassa lounaishämäläisille pelloille jo juurtuneen ruokohelven viljely saattaa tarjota uuden ja peräti kilpailukykyisen vaihtoehdon nykyisille valtakasveille.

Suurista puheista huolimatta luomumarkkinat ovat yhä lapsenkengissä. Viljelijät ovat kyllä vastanneet oletettuun kysyntään ja seitsemän prosenttia pelloista on jo luomua. Silti luomutuotteiden osuus ruokamarkkinoiden arvosta on vain prosentin verran. Uhopuheet räjähdysmäisesti kasvavasta kysynnästä ovat vailla katetta. Suurin osa luomusta päätyy tavallisiin tuotteisiin.