Uutiset

Kymmenet perheet jonottavat perheneuvolaan Riihimäellä

Jopa viisi lasta sadasta kärsii tarkkaavuus ja ylivilkkaushäiriöstä eli ADHD:stä. Joka kymmenennellä on lieviä oireita, kuten keskittymisvaikeuksia ja impulsiivisuutta,

Perheneuvolassa ADHD-lasten määrä on nopeasti kasvanut samaa tahtia kuin muuten vaikeiden ja monisyisten ongelmien määrä.

-Riihimäen perheneuvolaan kiireellistäkin apua tarvitsevat joutuvat jonottamaan viikon tai jopa kuukauden. Kun tarve olisi keskusteluun ja tukeen, apua saa puolen vuoden kuluttua, kertoo perheneuvolan johtaja Marjatta Kojo.

Nopeasti apua odottaa parhaillaan kymmenkunta perhettä ja kiireettömien jonossa peräti 70. Ruuhka ei purkaudu, sillä Riihimäellä perheneuvolassa työntekijöitä on selvästi keskimääräistä vähemmän asukasmäärään nähden. Kaupungin virkapaketti ei ensi vuonnakaan tuo tilanteeseen korjausta.

Riihimäellä 14-17-vuotiaille nuorten ongelmat jäävät hoitamatta. Heille ei ole omaa, moniammatillista apua tarjoavaa perheneuvolaa. Koulukuraattorit ja -psykologit eivät ehdi hoitaa kaikkia avun tarvitsijoita.

Perheneuvolan työntekijät toivovat kaupungin päättäjien näkevän nuorten oirehtimisen ja avun tarpeen ja perustavan nuorille oman neuvolan.


Hoitosuhde kestää vuosia

Vaikka avun tarvitsijoita on perheneuvolassa ruuhkaksi asti, paneudutaan kunkin autettavan perheen ongelmiin rauhassa ja ajan kanssa. Marjatta Kojo kertoo, että päivittäin joudutaan miettimään ajan käyttöä.

-Haluamme paneutua autettavan perheen vaikeisiin ongelmiin ja hoitaa perhettä riittävän pitkään. Vaihtoehto olisi ottaa vastaan perheitä nopeasti ja antaa pikaista hätäapua, joka ei juuri auta perheen tilannetta.

ADHD on esimerkki vaikeasta käyttäytymishäiriöstä, jonka hoito vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Perheen pääsy perheneuvolaan ei vielä ratkaise tilannetta, vaan on alku vuosiakin kestävälle hoidolle.

Pillereillä ei tilannetta laukaista. Lapsen oirehtiminen kertoo lapsen tarpeista ja niihin vastaamiseen tarvitaan vanhempien, hoitajien, opettajien ja perheneuvolan psykologien yhteistä työtä.


Lapsi haluaa aikuisen aikaa

Ylivilkkaus, keskittymisvaikeudet ja raivokohtaukset ovat lapsen tapa kertoa, ettei hänen elämässään kaikki ole kohdallaan. Marjatta Kojo muistuttaa, ettei lapsi osaa eritellä omia tunteitaan eikä tiedä, mistä paha olo johtuu.

Aina oireet eivät liity ADHD:hen, vaan niiden syy onkin masennuksessa, perheen tilanteessa, vanhempien keskinäisissä ongelmissa tai vanhempien ja lapsen vuorovaikutuksessa.

ADHD-lapsilta on kysytty, mitä he haluavat. He toivovat, että joutuisivat olemaan vähemmän aikaa yksin kotona. He haluavat, että vanhemmat ovat kotona ja auttavat koululäksyissä, tekevät ruokaa ja juttelevat.

Lapsi haluaa, että hänen asioistaan ollaan kiinnostuneita. Yhdessä tekeminen ja lapsen tekemisiin innostuksella mukaan lähteminen näyttävät lapselle, että lapsen asiat ovat aikuiselle tärkeitä. Marjatta Kojo korostaa kodin ohella myös päivähoitajien ja opettajien roolia.

-Olisi tärkeää, että lapsella olisi päiväkodissa omahoitaja. Alakoulussa taas paras tilanne on, kun lapsi saa käydä koko koulun saman opettajan opettamana.

Lapsi joutuu koville, kun arjen rauhaa rikkovat jatkuvat muutokset, uudet tilanteet, kuten vanhempien, hoitajien ja opettajien vaihtuminen uusiin.

-Lapsi tarvitsee syliä, huolenpitoa, aitoa välittämistä ja aikaa. Hän tarvitsee napakoita ja jämäköitä rajoja ja ohjaamista, jotka luovat turvallisuuden tunteen.

Pillereiden sijaan perheneuvola kokoaa lapsen arjen tärkeät ihmiset yhteen miettimään, miten lapsen tarpeeseen vastataan. Vanhemmilta, opettajilta ja hoitajilta vaaditaan paljon, kun työskennellään ylivilkkaan lapsen kanssa.

Aikuisen pinna saa palaa, mutta hänen pitää pystyä näyttämään lapselle, että hän välittää, on kiinnostunut ja huolehtii lapsesta. (HäSa)