Uutiset

Kyösti Kettunen tuntee Kalevanpojan sankariteot

Kalevipoegin suomentaja sai ensimmäisenä suomalaisena Kreutzwald-mitalin.

Kreutzwald-mitalin 14. joulukuuta Viron Võrussa saanut hämeenlinnalainen Kyösti Kettunen liittyi arvokkaaseen joukkoon. Kreutzwald-museon myöntämän mitalin ovat aiemmin saaneet muun muassa Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri (1986) ja entinen pääministeri Mart Laar (1989).

Kettunen palkittiin Kreutzwald-mitalilla ensimmäisenä suomalaisena Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin suomentamisesta. Kettusen suurtyö julkistettiin Martin markkinoilla viime vuoden marraskuussa. Toisen mitalin tänä vuonna sai tallinnalainen näyttelijä Kristina Lauko.

Kettusen Kalevipoegissa on noin 19!q000 kalevalaiseen runomittaan suomennettua säettä. Turun yliopiston ruotsin kielen ja viron kielen lehtori Helmer Winter käänsi suomeksi Kalevipoegista Viron koulujen käyttöön laaditun lyhennelmän vuonna 1957. Siinä on noin 9!q000 säettä.

Kettuselta Kalevipoegin kääntämiseen meni kaksi vuotta.

– Winterin kääntämästä lyhennelmästä ilmestyi uusi painos vuonna 1999. Tuolloin heräsi ajatus, että Kalevipoeg pitäisi suomentaa kokonaisuudessaan.

Rohkaisua ja käännösapua Kettunen sai viron kielen tulkilta Kalervo Mettälältä, joka käänsi vaikeat kohdat suorasanaiseen muotoon. Kettunen puki sitten tekstin kalevalaiseen mittaan.

Ylivertainen jättiläinen
Kalevipoeg kertoo virolaisen kuninkaan Kalevin ja Lindan pojasta, Kalevanpojasta, joka teki sankaritekoja ja joka oli muihin jättiläisiin, suomalaisessakin kansanperinteessä tunnettuihin Kalevanpoikiin verrattuna ylivertainen.

Kalevipoeg ajoittuu 1200-luvulle, jolloin saksalaiset ristiritarit valloittivat pakanallista Viroa. Kalevanpojan johdolla virolaisten kerrotaan lyöneen vihollisen Koillis-Viron Assamalan verisessä taistelussa.

– Kalevanpoika on taruolento, kansanperinteen tuote. Kalevipoeg kertoo yhdestä henkilöstä, kun taas suomalaisen Kalevalan teemana on hyvän ja pahan ikuinen taistelu, Kettunen selvittää.

Kalevipoegin kirjoitti Friedrich Reinhold Kreutzwald, joka toimi 44 vuotta piiri- ja kaupunginlääkärinä Võrussa. Hän syntyi vuonna 1803 Rakveren lähellä Ristimäen Vidrinä. Lahjakkaan pojan opintiellä Ristimäki muuttui saksalaisittain Kreutzwaldiksi.

– Kalevipoeg ilmestyi aikana, jolloin virolaiset olivat vapautuneet maaorjuudesta. Virolainen älymystö ymmärsi, että maahan poljettu kansa tarvitsi oman historian. Kalevipoegista tuli virolaisille niin tärkeä, että osia siitä lainattiin 24. helmikuuta 1918 annettuun Viron itsenäisyysjulistukseen, Kettunen sanoo.

Aamuneljästä seitsemään
Aamuvirkkuna Kyösti Kettunen suomensi Kalevipoegia neljästä seitsemään. Iltapäivällä kääntäminen jatkui parin tunnin ajan.

Viron kielen Kettunen oppi lukemalla. Kieltä hän opiskelee yhä Vanajaveden opiston vironkielen verkkokurssilla ja ylläpitää kielitaitoaan kerran kuukaudessa Kanta-Hämeen Tuglas-seuran juttutuvassa.

Kettunen tunnustautuu estofiiliksi, Viron ystäväksi. Viro-innostus syttyi jo pikkupoikana, kun hän ahmi isänsä serkun, Tarton yliopiston professorin Lauri Kettusen teoksia.

Viro-harrastuksen ohella Kettunen on ehtinyt olla monessa mukana. Hän on menestynyt kalevalamittaisten runojen kirjoituskilpailussa, laulaa Mieskuoro Senioreissa ja Laulu-Veljien kuorossa sekä toimii Kanta-Hämeen sotilaspoikien perinnekillan sihteerinä. (HäSa)