Uutiset

Kysely kertoo lihaan liittyvästä kahtiajaosta ja mahdollisesti kytevästä murroksesta

MTK:n tilaama kysely vahvistaa oletuksia: kasvissyöjään törmää todennäköisimmin etelässä, kaupungissa ja nuoremmissa ikäryhmissä.
Suhtautuminen lihan syöntiin eroaa selvästi asuinpaikan, iän ja puoluekannan mukaan, selviää tuoreesta kyselystä. Kuva: Jukka Ritola / arkisto
Suhtautuminen lihan syöntiin eroaa selvästi asuinpaikan, iän ja puoluekannan mukaan, selviää tuoreesta kyselystä. Kuva: Jukka Ritola / arkisto

Mitä etelämpänä ja kaupunkimaisemmassa kunnassa ihminen asuu ja mitä nuorempi hän on, sitä todennäköisemmin liha ei kuulu lainkaan hänen ruokavalioonsa.

Asia selviää Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön (MTK) teettämästä kyselystä, jonka toteutti Kantar TNS Agri Oy. Vastaajia oli reilu tuhat, ja vastaukset on painotettu todellisten väestöryhmien mukaan.

Tulokset vahvistavat monia lihansyöntiin liittyviä ennakkokäsityksiä, kuten alueellista kahtiajakoa sekä sukupolvien välistä kuilua.

Sukupolvien ero näkyy

Kyselyn mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista syö lihaa tai lihatuotteita vähintään kerran viikossa. Melkein 40 prosentin lautasella lihaa on joka tai lähes joka päivä.

Kokonaan ilman lihaa ilmoittaa olevansa reilut seitsemän prosenttia suomalaisista.

Numerot ovat hyvin erilaiset, kun niitä tarkastellaan esimerkiksi asuinpaikan, iän ja puoluekannan mukaan.

Lähes joka viides alle 30-vuotias noudattaa lihatonta ruokavaliota. Yli 45-vuotiaissa osuus on muutamia prosentteja ja yli 64-vuotiasta lihattomia on enää kaksi prosenttia.

Lukujen voi tulkita kertovan merkittävästä sukupolvien välisestä erosta sekä mahdollisesta murroksesta. Kuinka nopeasti se vaikuttaa koko väestön lukuihin vai vaikuttaako lainkaan, jää nähtäväksi.

Etelässä kasvissyöjien osuus kaksinkertainen

Eniten kasvisruokailijoita on pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa.

Etelä-Suomen ja muun maan välinen ero on myös selvä: etelässä lihattomien osuus on kymmenkunta prosenttia, muualla puolet vähemmän.

Myös ammatillisella asemalla on selvä vaikutus lihan osuuteen ruokavaliossa. Vain yksi tai kaksi sadasta eläkeläisestä on lihattomia, kun toimihenkilöistä heitä on joka kymmenes.

Selvästi eniten kasvisruokailijoita on koululaisten ja opiskelijoiden joukossa. Heistä lihatta elää joka viides.

Puolueiden välillä hurjia eroja

Myös puoluekannatus näkyy selvästi suhtautumisessa liharuokavalioon.

Eniten kasvissyöjiä on vihreiden (20%), sosialidemokraattien (14%) ja vasemmiston (14%) kannattajissa.

Ero muihin puolueisiin on erittäin suuri. Rkp:n äänestäjistä noin 9 prosenttia elää ilman lihaa ja perussuomalaisista noin viisi prosenttia.

Sadasta kokoomuksen ja keskustan kannattajasta vain alle kaksi on kokonaan lihattomalla ruokavaliolla.

Lihansyönnin mediakeskustelu nähdään eri tavoin

Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien suhtautumista lihansyönnin ilmastovaikutuksia koskevaan keskusteluun.

Noin puolet kaikista vastaajista katsoo, että vaikutuksia on liioiteltu mediassa. Eroja löytyy tässäkin niin iän, asuinpaikan kuin puoluekannankin mukaan.

Alle 30-vuotiaista mediakeskustelua pitää liioittelevana joka viides, yli 45-vuotiaista 60–70 prosenttia. Myös kaupungin ja maaseudun välinen ero on selvä.

Peräti seitsemän kymmenestä keskustan ja perussuomalaisten kannattajasta katsoo, että media on liioitellut lihansyönnin ilmastovaikutuksia. Kokoomuksessa luku on lähes yhtä korkea, ja demareistakin joka toinen pitää keskustelua liioiteltuna.

Joka neljäs vihreiden äänestäjä kokee, että lihansyönnin ilmastovaikutuksia sen sijaan vähätellään mediassa.

Vasemmistoliitossa sisäiset erotkin ovat suuria. Puolueen kannattajista 18 prosenttia katsoo, että vaikutuksia on vähätelty. Liioitteluna keskustelua pitää lähes 40 prosenttia.

Lihakysely

MTK:n teettämässä kyselyssä tiedusteltiin vastaajien ajatuksia lihansyönnin ohella lihantuotannosta.

Noin 75 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomessa tulisi tuottaa riittävästi lihaa kotimaiseen kulutukseen.

Yhdeksän kymmenestä katsoi, että tuontilihan tulisi täyttää kotimaiselle lihalle asetetut lainsäädännölliset vaatimukset.

Kysely tehtiin marraskuun alussa, ja siihen vastasi reilut tuhat suomalaista.