Uutiset

Kysyimme kirjailijoilta, mikä on suomen kielen kamalin sana

Tänään lauantaina vietetään suomen kielen päivää. Sen innoittamana kysyimme 14 kirjailijalta, mikä on suomen kielen kamalin sana.

Olisiko kamalin sana kamppanja, tuottavuusloikka vai ehkä bändi, jonka nimi on Metwurst-strutsi? Kaikkia näitä ehdotettiin.

– Joskus ystäväporukassa pohdimme, että hyvä bändin, kirjan tai elokuvan nimi olisi Metwurst-strutsi, koska sen ääneen lausuminen asettaisi toimittajille ja muille teoksen vastaanottajille haasteen, sanoo kirjailija 
Jaakko Yli-Juonikas.

Hänen mielestään suomen kirjakielessä riemastuttavinta on mahdollisuus luoda metwurst-strutsin kaltaisia uudissanoja. Kirjailija Jarkko Tonttia puolestaan naurattaa se vimma, jolla kielen muuttumista toisinaan vastustetaan.

– Ainoa, mikä kielessä on pysyvää, on muutos, hän sanoo.

Yli-Juonikas ja Tontti kuuluvat kirjallisuuden uudistamista ajavaan Mahdollisen kirjallisuuden seuraan.

Seura julkaisi Mikael Agricolan päivän ja suomen kielen päivän (9.4.) aattona kollektiiviromaanin, jota on ollut kirjoittamassa kaikkiaan 14 kirjailijaa ja kirjallisuudentutkijaa. 

Ihmiskokeita-teoksessa on lähes 4 200 sivua, ja se koostuu 15 kirjasta. 

Agricolan päivän kunniaksi kollektiiviromaanin tekijät paljastavat inhokkisanansa ja kertovat, mikä suomen kirjakielessä riemastuttaa. Tällaisia vastauksia saatiin:

1) Suomen kielen kamalin sana?
Korporaatio. Sana jyrähtää, sisältö pelottaa.
Runoilija, käsikirjoittaja Harry Salmenniemi

”Luonnollinen. En ole koskaan ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Luontoa ja luonnollista on kaikki, mitä on.”
Kirjailija Jarkko Tontti
 

”Kaikki uusfasistien uudissanat, joita en halua tässä toistaa, sillä jokainen toisto, kriittinenkin, legitimoi sanan käyttöä.”
Kirjailija Laura Lindstedt

”´Maahanmuuttokriittinen´ kiteyttää jotain meneillään olevasta rasismin normalisoinnin projektista yhteen, monella tasolla vastenmieliseen sanaan.”
Kirjailija Taneli Viljanen
 

”Tuottavuusloikka. Dynaamiseen vaikutelmaan pyrkivä uudissana, jonka silkoisen kuoren takana ei ole mitään muuta kuin inhimillistä kärsimystä.”
Kirjallisuustieteen dosentti Tiina Käkelä-Puumala
 

”Kirjallisuus, koska kukaan ei tiedä mitä se on tai voisi olla.”
Kirjailija, kirjallisuudentutkija Markku Eskelinen
 

”Emätin. Se tarvitsisi uuden kauniimman, käyttökelpoisemman ja arkisemman vastineen.”
Teoksen graafinen suunnittelija Arja Karhumaa
 

”En suostu moittimaan suomen kieltä mistään. Se on aivan syytön siihen, mitä Suomen nykyinen henkinen ilmapiiri suomalaisineen on sille tehnyt.”
Taiteentutkija Martti-Tapio Kuuskoski
 

”Innovatiivisuus, tarinallisuus ja koko konsulttikieli. TAI  vauvareikä (emätin). Vaikka olen törmännyt satoihin suorastaan kuvottaviin (uus)sanoihin, samalla rakastan niitä kaikkia.”
Kirjailija, Suuren ällösanakirjan kokoaja Jari Tammi

”Sidosryhmäportaali. Sana yhdistelee taidokkaasti monenlaisia vieraantumisen muotoja.”
Runoilija, kirjallisuudentutkija Juri Joensuu
 

”Vatuloida. Sanan nykyiseen käyttöön liittyy ikäviä mielikuvia, liikaa omahyväisyyttä ja manipulaatiota.”
Kirjailija, dramaturgi Marjo Niemi
 

”Elämänkerta, kolleega, kuullostaa, mitalli, samppoo, shamppanja, enään, alkohooli, piirrustus, hormooni, kamppanja, naivi, laaser, melooni, tuskimpa sekä vastaavat suomen kielen tuholaiset.”
Kirjailija Sinikka Vuola
 

2) Mikä riemastuttaa kirjakielessä?
”Erityisesti se, miten sitä voi kirjoittamalla muovata ja väännellä outoihin, epäluonteviin, yllättäviin ja levottomuutta herättäviin muotoihin.”
Kirjailija Taneli Viljanen
 

”Saan tyydytystä lukiessani tekstiä, jossa kielioppi on kunnossa mutta joka ilmentää myös kirjoittajansa temperamenttia, makua ja ajattelua.  Kirjakielen ei tarvitse olla sisäsiistiä!”
Kirjailija Laura Lindstedt
 

”Se vimma, millä kielen muuttumista toisinaan vastustetaan. Ainoa, mikä kielessä on pysyvää, on muutos.”
Kirjailija Jarkko Tontti
 

”Rytmi. Miellyttävästi etenevä teksti tanssii.”
Runoilija, käsikirjoittaja Harry Salmenniemi
 

”Esimerkiksi mahdollisuus kiusata ihmisiä luomalla metwurst-strutsin kaltaisia uudissanoja.”
Kirjailija Jaakko Yli-Juonikas
 

”Toisinaan se, miten se määritellään.”
Taiteentutkija Martti-Tapio Kuuskoski
 

”Kirjakielestä jää aina jälki.”
Kirjallisuustieteen dosentti Tiina Käkelä-Puumala
 

”Perverssiys.”
Kirjailija, kirjallisuudentutkija Markku Eskelinen
 

”Kirjoitettu ja arjessa puhuttu kieli eroavat toisistaan paljon. Se on kiinnostavaa.”
Kollektiiviromaanin graafinen suunnittelija Arja Karhumaa
 

”Jatkuva muutos ja kehittyminen.”
Kirjailija Jari Tammi
 

”Kirjakielessä huvittavaa on se, että jos joku todella puhuu täydellistä kirjakieltä eli suomen kieltä täysin oikein, vaikuttaa enemmän tai vähemmän omituiselta.”
Kirjailija Maria Matinmikko
 

”Kielen vapaus, kekseliäs käyttö, huumori. Rivien välit.”
Kirjailija, dramaturgi Marjo Niemi
 

”Kirjakieli on murteiden varaan viritetty jumalainen trampoliini.”
Kirjailija Sinikka Vuola

 

LM-HäSa