Uutiset

Kysymykset jäivät roikkumaan Iittalassa ilmaan

Iittalan yhtenäiskoulussa järjestettiin maanantaina koululaisten vanhempien toivomuksesta keskustelutilaisuus. Illan antia ennakoi osuvasti yleisökommentti, joka kultiin välittömästi esittelykierroksen jälkeen.

– Eli me ollaan täällä ihan turhaan!

Paikalla oli noin 30 vanhemman lisäksi kolme kaupungin edustajaa, koulun rehtorit sekä JarBusin yrittäjä kolmen työntekijänsä kanssa. Joukosta puuttui vain toinen koulutuskuljetuksia ajava yritys, helsinkiläinen Kajon oy.

Samalla kuitenkin puuttui kiistelyn tärkein osapuoli, sillä kaikki koulutaksien kuljettajiin kohdistettu kritiikki osoitettiin vain Kajonin työntekijöille. Vanhemmat syyttivät yritystä mm. jatkuvasti vaihtuvista kuljettajista ja yli- sekä alinopeutta ajamisesta.

Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että osa lapsista on myöhästynyt kuljetuksista, osa on joutunut odottamaan tienposkessa taksia puolikin tuntia. Aikahaitari on venynyt samalla tavalla koululaisten kotimatkoilla.

– Joskus olen istunut tienvarressa autossa tunnin odottamassa. En edelleenkään tiedä, koska tyttö oikein tulee koulusta, kertoi eräs äiti.

Laittomia koulumatkoja

Lain mukaan koulumatkat eivät saa kestää yli 2,5 tuntia. Yksi vanhempi kertoi tuon rajan rikkoontuneen hänen lapsensa kohdalla tänä syksynä jo kymmenen kertaa. Monissa perheissä on totuteltu 2 tunnin 25 minuutin koulumatkoihin ja lähes päivittäisiin odotustunteihin.

– Meillä on ehdottomasti halu korjata tämä asia, sanoi palvelusuunnittelija Kalle Lehtinen.

Toinen purnauksen aihe olivat jatkuvasti vaihtelevat aikataulut. Vanhempien mukaan syksyn mittaan niissä on tehty lähes viikoittain viidestä kymmeneen minuutin muutoksia suuntaan jos toiseen.

– Kun lapsi on tullut illalla taksilla kotiin, on kuski kysellyt häneltä, moneltako pitäisi huomenna tulla hakemaan, konkretisoi eräs äiti.

Täsmällisyyttä on vaikeuttanut se, että koulutakseja voivat käyttää myös vanhukset, jos autoissa on tilaa. Yleensä vanhukset hidastavat liikennöintiä juuri Iittalan päässä, koska he asuvat lähempänä “keskustaa” kuin lapsiperheet.

– Tavoitteena on löytää optimiratkaisu koko kaupungin näkökulmasta. Ettei ajettaisi joka tunti joka kylälle, ihan kustannussyistä, sanoi joukkokuljetussuunnittelija Maarit Kaartokallio.

Säästöjä ja “säästöjä”

Kun Kaartokalliolta kysyttiin, paljonko yhden päivittäisen Pirttikosken ja Rimmilän suuntaan ajamatta jätetyn reitin kustannussäästö on, hän arvioi sen noin 200 euroksi.

Rahasumma tuntui vanhemmista pieneltä. Osassa kommenteista kaipailtiin Pirttikosken ja Taljalan kyläkouluja, moni kyseli Tuomelan “homekoulun” kuljetuskustannuksia Hätilästä keskustaan. Tilaajapäällikkö Antti Karrimaan muistutti, että Tuomelan koulun järjestelyt on tehty erityispäätöksellä.

– Jos koulumatkat pitäisi hoitua kahdessa tunnissa, jos halutaan Lex Kalvola, se edellyttää poliittista päätöstä. Ryhtykää poliittisesti aktiivisiksi, ehdotti Karrimaa.

Hän vakuutti, että kuljetukset pyritään hoitamaan lain kirjainta noudattaen, mutta yksittäisiä aikataulujen venymisiä tulee todennäköisesti tapahtumaan jatkossakin, varsinkin talvella. Sopimukset nykyisten liikennöitsijöiden kanssa ovat voimassa vielä lähes kaksi vuotta.

– Jos lainrikkomuksia tulee, valitusosoite on aluehallintovirasto ja hallinto-oikeus, Karrimaa valisti.

Vanhemmat saivat purettua keskustelussa turhautumistaan, mutta kaksi isoa kysymystä jäi ilman konkreettisia vastauksia. Miksi kaupunki ei aina vastaa saamaansa palautteeseen, ja miksi paluu vielä viime keväänä hyvin toimineiden kuljetusten aikaan on niin vaikeaa? (HäSa)