Uutiset

Kyyhkyllä on aina kiire kotiin

Kalle Pohjola hurahti lintuihin jo nuorena poikana. Hän hoivasi haukkoja ja kesyjä korppeja, yhtä kotkanpoikastakin. Armeijassa hän tutustui ja ihastui viestikyyhkyihin, mutta vasta 90-luvun lopulla elämäntilanne salli oman lakan perustamisen. Se on vuosittain noin 50 viestikyyhkyn koti.

– Tämä on sellainen vanhojen miesten harrastus. Se perustuu siihen, että viestikyyhkyharrastajan on kovin vaikea muuttaa. Linnut palaavat paikkaan, ei henkilön luo.

Tunnetuin esimerkki tästä koti-ikävästä kertoo samalla maailman pisimmästä viestikyyhkylennosta. Tanskasta myytiin Intiaan siitoslintu, joka pääsi karkuun. Kyyhkyltä meni 18 päivää 17 000 kilometrin paluumatkan taittamiseen.

Viestikyyhkyillä on ollut oma tärkeä kappaleensa sotahistoriassa, mutta nykyisinkään niiden ainoa hyötykäyttötapa ei ole Kaukoidässä suosittu vedonlyönti eli kyyhkystoto. Pohjolan mukaan Pentagon koulutti vielä viime vuosikymmenellä kyyhkyjä ydinsukellusveneisiin. Itävallassa onnettomuuteen joutuneen kapseloitua verta lähetetään siipikyydillä sairaalaan analysoitavaksi, jotta hoito voidaan aloittaa välittömästi potilaan saapuessa paikalle.

– Kyyhkynen on uskomattoman varma viestinviejä. Pariisin sotamuseossa on vieläkin täytettynä kyyhkynen, joka palkittiin urhoollisuusmitalilla sen tuotua hätäviestin mottiin jääneeltä ranskalaiskomppanialta ensimmäisen maailmansodan asemasotavaiheessa.

Hyveellistä laumaelämää

Tarinat viestikyyhkyistä ovat kiehtovia, jopa ymmärryksen ylittäviä. Milloin Pohjola ei tarkkailee lintujaan omassa pihapiirissä, hän hakee niistä tieto netistä.

– Minua kiinnostaa mitä sen eläimen päässä liikkuu. Pyrin näkemään maailman sen pääkopan kautta ja eriyttämään mitä kaikkea se itse asiassa tekee.

Parhaassa lentosiivessä sulat ovat suorassa.

Kasvattaja syyllistyy mielellään eläinmaailman inhimillistämiseen kuvailleessaan kyyhkyjensä sielunelämää. Linnut ovat laumasidonnaisia, sillä lauma merkitsee turvallisuutta sekä ravinnon riittävyydessä että suvunjatkamisessa.

Vanhemmuuden vastuut kyyhkypariskunta jakaa tasa-arvoisesti. Kukko hautoo munia päivisin, kana öisin. Kuoriutuneita poikasia lämmitetään ja ruokitaan niin ikään yhteisvastuuperiaatteella. Orvotkaan eivät jää huolenpitoa paitsi.

Kyyhkyt ovat periaatteessa yksiavioisia, ja kerran varattu pesä on elinikäinen. Yhteisössä suositaan harmoniaa, ja aggressiivinen käyttäytyminen kohdistetaan vain tungettelijoihin.

– Siellä sielunelämässä on paljon sellaisia lainalaisuuksia, jotka olisivat ihmiselle hyveitä. Joku on sanonutkin, että jos haluat elinikäisen kumppanin, mene viestikyyhkyn kanssa naimisiin, naureskelee Pohjola.

Suunnistamisen yhtälö

Viestikyyhkyn kotipaikkarakkaus perustuu koulutukseen.
Noin kuukauden ikäisenä lintu nostetaan erillisessä häkissä lakan katolle, jolloin lähiympäristön näkeminen alkaa piirtää sen pikkuaivoihin muistiarpea. Se kulkee linnun mukana läpi sen elämän. Lentämisten – ja eksymisten – myötä tuttu reviiri laajenee, ja parven mukana liikkuminen helpottaa oppimista.

Kyyhkyn siivenlyönti on nopea ja voimakas, kuten haukalla.

Maamerkkeihin perustuva suunnistaminen yltää noin 50 kilometrin säteelle kotilakasta.

– Olen joskus seurannut, kuinka meidänkin linnut tulevat kymppitietä ja kääntyvät kakkostielle kuin autot. Sitten ne käyttävät Kuivajärveä kiintopisteenä ja sen ojansuu on se maamerkki, josta ne suunnistavat kotiin.

Kun kyyhkyn on löydettävä kotilakka yli 50 kilometrin päästä, tulevat suunnistamiseen mukaan vaistot, aurinko ja maan magneettikenttä. Lintu muodostaa eri tekijöistä yhtälön, jonka ratkaisu on tietty lentosuunta.

– Kaliningradin ja Petroskoin tutkahäirintäasemat vaikuttavat meille paljon. Esimerkiksi viime kesänä Suomeen tuli oikein ruotsalaisten lintujen invaasio. Ne olivat eksyneitä kilpailulintuja.

Hissillä kilpailupaikalle

Viestikyyhkykilpailut ovat oma erikoinen maailmansa Niiden lähtöpiste on usein Saarijärvi, jonne linnut kuljetetaan hissiperiaatteella. Turkulainen kilpailuttaja tuo alueensa kilpalinnut Pohjolalle, joka kuljettaa ne omiensa kera Lahteen, ottaa lisää lastia ja ajaa Jämsään, missä parvi taas kasvaa ja seuraava kuljettaja ottaa linnut vastuulleen. Kun vastaavat järjestelyt tehdään myös pohjoisen ja idän suunnista, ovat kilpailijat kasassa.

Kilpailun starttiajankohtaa ei kerrota etukäteen. Näin eliminoidaan mahdollisuus vilppiin, sillä lintujen omistajat ilmoittavat itse tekstiviestillä Saarijärvelle, milloin kyyhky on löytänyt kotilakkansa. Tulokset annetaan metriä sekunnissa -muodossa.

– Hyvä kilpalintu lentää yli 1000 metriä minuutissa. Viittäsataa lentävä on vielä kohtuullinen. Mutta jos vauhti on alle 300, on lintu pysähtynyt jo kevytmielisen pulun luona. Sitä hitaammasta sanomme, että se on tullut kävellen.

– Pulu on aivan erinäköinen lintu kuin kyyhkynen, sanoo Pohjola.

Kyyhkyn lentohaluihin vaikutetaan ravinnon säännöstelyllä, mutta Keski-Euroopassa käytettyä ”kirittämiskeinoa” Pohjola ei omiin lintuihinsa halua soveltaa.

– Jos kukon puoliso on hautomassa tai sillä on lakassa juuri kuoriutuneet poikaset, lentää kukko kotiin miljoonaa. Minusta se ei ole hyvä. Myöskään molempia puolisoja ei koskaan kannata viedä yhdessä kilpailuun, sillä ne saattavat jäädä yhdessä syömään jollekin viljapellolle.

Voittaa Pohjolan suojatti kisan tai ei, saa se kotona sankariurheilijan kohtelun.

– Kun lintu tulee kilpailulennolta, sille varataan valmiiksi kylpysuolalla maustettua haaleaa kylpyvettä. Sille on ruokaa, ja seuraavana päivänä se saa valkosipuliuutetta ja palautumisnestettä juomaveden mukana.

Yhdistys perustettiin Hämeenlinnassa

Suomen Viestikyyhky-yhdistys perustettiin Hämeenlinnassa vuonna 1992. Pohjolalla ei oikein tiedä miksi. Ilmeisesti yhdistyksen kaikki silloiset puuhamiehet asuivat sopivan etäisyyden päässä kaupungista.

Vuoteen 1996 mennessä yhdistyksen toiminta oli hiipunut ja se perustettiin uudestaan vuonna 2000. Tammelassa asuva Pohjola on toiminut uuden yhdistyksen puheenjohtajana pari vuotta.

– Meidän tämän päivän jäsenistössä on paljon maahanmuuttajia. Turkkilaisia, kreikkalaisia, tataareja, iranilaisia ja iso joukko somaleja. Noissa maissa kyyhkysharrastus on vuosituhansia vanha.

Pohjola on uusista harrastajista ja tietolähteistä innoissaan, sillä Suomesta kyyhkysperinne puuttuu. Ruotsin vallan aikana kyyhkyset kuljettivat tietoa Turun ja Tukholman välillä. Lennokkaaseen tiedonkulkuun oli oikeus vain papistolla ja raharikkailla.

Turhaa hysteriaa

Tänä päivänä viestikyyhkyt ovat Pohjolan mukaan Keski-Euroopassa suosituin harrastus heti jalkapallon jälkeen. Myös Kiina on suuri kyyhkysmaa.

Tämän Pohjola ymmärtää, muttei hysteriaa, jota jälleen ollaan lietsomassa lintuinfluenssan ympärille. Kahdesta pandemiasta – aasialaisesta ja hongkongilaisesta – selvinnyt lintumies hymähtelee ”marginaaliselle riskille”.

– Kuinka moni ihminen maailmassa on sairastunut lintuinfluenssaan? Kaksisataa? Kuinka monta suomalaista kuolee vuosittain flunssaan? Kolmesataa tuskin riittää. On todennäköisempää, että jään auton alle tuossa meidän kotiristeyksessä kuin että kuolen lintuinfluenssan. Ja jos kuolenkin, niin olkoon, sanoo Pohjola.

Pohjola muistuttaa realiteeteista, jotka pätevät lajiin jos toiseenkin.

– Vahvat selviävät, heikot sortuvat. Se on tylyä, mutta totta. Ellet tätä hyväksy, et pysty kasvattamaan hyviä lintuja. (HäSa)

Suomessa matalalentoa

Suomessa on alle tuhat lakoissa elävää viestikyyhkyä. Poikasia syntyy vuosittain noin 750.

Suomessa järjestetään alle 300 km:n ja yli 300 km:n kilpailuja. Hyvä kilpalintu lentää yli 1000 metriä minuutissaHarrastuksen keskipiste on Jyväskylä

Noin puolet Suomen Viestikyyhky-yhdistyksen 50 jäsenestä on kasvattajia ja kilpailuttajia, puolet pitää 5-10 linnun lakkoja.

Viestikyyhkyä on jalostettu noin 5000 vuotta

Poikasista noin puolet elää toiselle vuodelle. Poikasten kohtaloksi koituu yleensä eksyminen tai haukka. Viestikyyhky voi elää jopa 30-vuotiaaksi

Suomessa hyvä viestikyyhky maksaa 100 euroa, Keski-Euroopassa yli 1000 euroa, muutama vuosi sitten belgialainen kantalintu myytiin Taiwaniin 435 000 dollarilla.