Lääkärikopteriyhtiön osakkeita siirretään jo, vaikka selvitys kopteritoiminnasta on kesken – "Hallitus on päättänyt, että osakkeet myydään valtiolle"

Sairaanhoitopiirit ovat ryhtyneet myymään lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavan Finnhems Oy:n osakkeita valtiolle, vaikka kopteritoiminnan käytännön toteutusta selvittävän selvitysmiehen työn on kesken. Selvityksen on määrä valmistua joulukuun puolivälissä.

Kauppojen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön Finnhemsin osakkeita omistaville sairaanhoitopiireille lähettämä kirje, jossa patistellaan osakkeiden siirtämistä valtion omistukseen.

Ministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ei pidä marssijärjestystä mitenkään outona.

– Jo edellisen hallituksen aikana keskusteltiin Finnhemsin omistusjärjestelyistä ja että sairaanhoitopiirien pitäisi myydä osakkeensa. Nykyinen hallitus on päättänyt, että osakkeet myydään valtiolle ja yhtiöstä tehdään valtionyhtiö. Tämä on ollut pitkään vireillä, vastaa Varhila.

Myyntipäätöksen ovat ehtineet tehdä jo ainakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Finnhems on viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin omistama osakeyhtiö, joka on vastannut helikopterieiden operatiivisesta toiminnasta. Sen kustannukset on maksanut valtio. Koptereissa lentävien lääkäreiden ja ensihoitohenkilöstön palkat on maksanut jokainen sairaanhoitopiiri omasta pussistaan.

”Eihän ilmailupalvelutoiminnan harjoittaminen ole sairaanhoitopiirien ydintoimintaa”

Rahasta ei ole kysymys. Finnhemsin osakepääoma on 10 000 euroa, joka jakaantuu tasan viiden sairaanhoitopiirin kesken.

Osakkeiden arvon määritys on vaikeaa, minkä vuoksi ministeriö esittää, että osakkeiden kauppahinnaksi tulisi kunkin sairaanhoitopiirin osalta yksi euro. Sillä hinnalla sairaanhoitopiirit myös aikovat luopua Finnhemsin osakkeista.

Ne ovat kuitenkin asettaneet osakekaupan ehdoksi muun muassa sen, että Finnhems ei saa ilman sairaanhoitopiirien suostumusta tehdä sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät niiden kustannuksia. Voiko lasku kasvaa?

– Sairaanhoitopiirit eivät ole maksaneet kopteritoiminnasta tähänkään asti muuta kuin 2000 euroa kukin osakepääomaan. Valtion budjetista on tullut vuositasolla 29 miljoonaa euroa, vastaa Varhila.

Entä selvityshenkilön toimeksianto? Siellä on kuitenkin tarkoitus selvittää toimintatapoja ja mahdollisia muutoksia. Ostavatko sairaanhoitopiirit sian säkissä tietämättä selvityshenkilön ehdotuksista?

– Eivät osta sikaa säkissä. Eihän ilmailupalvelutoiminnan harjoittaminen ole sairaanhoitopiirien ydintoimintaa, mikä on myös näkynyt. Ne eivät ole olleet erityisen motivoituneita sen kehittämisestä. Ilmailupalvelutoimintaan haetaan nyt kyvykkyyttä. Sairaanhoitopiirit vastaavat ensihoidon palveluista nyt ja jatkossakin, vastaa Varhila.

Varhila sanoo, että lääkärihelikopteritoiminnan valmistelu etenee nyt kahta rinnakkaista reittiä, joista toinen on Finnhemsin osakkeiden osto ja toinen selvitysmies Jyri Liljan työ. Sen on tarkoitus olla valmis joulukuun 16. päivä.

– Miten valtio tulee toimintaa pyörittämään, riippuu myös hallituksen päätöksistä, sanoo Varhila.

Tässä vaiheessa näyttää siltä, että Finnhemsistä on tarkoitus tehdä valtionyhtiö.

Tukikohtien määrän kasvu lisää kustannuksia

Osakkeista on tehnyt myyntipäätöksen muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.

Hallintojohtaja Lauri Tanner sanoo, että järjestely selkiinnyttää työnjakoa: sairaanhoitopiiri vastaa ensihoidosta ja valtio luo ”platformin” toiminnalle.

– Rahoituksellisesti helikopteritoiminnasta on vastannut valtio ja on sen asia, miten järjestää toiminnan jatkossa, sanoo Tanner.

Valtio käyttää ensihoidon lentotoimintaan vuosittain noin 30 miljoonaa euroa. Sillä pyöritetään ympärivuorokautisesti kuutta lääkäri- ja lääkintähelikopteria.

Tukikohtien määrä lisääntyy kahdella, kun Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterit aloittavat toimintansa vuoden 2022 alussa. Edellinen sijoittuu Seinäjoelle ja jälkimmäinen Kouvolaan.

Kun tukikohtien määrä lisääntyy, myös kustannukset kasvavat. Vuodesta 2022 alkaen rahaa on varattu valtion budjetissa noin 38 miljoonaa euroa.

– Kustannuksiin vaikuttaa se, onko konekanta vuokrattua vai hankintaanko helikopterit omaksi, sanoo Varhila.

Finnhemsin omistusjärjestelyjen lopullinen tavoite on säästö. Valmistelun yhteydessä on arvioitu, että 15 vuodessa säästö olisi 112 – 152 miljoonaa euroa. Se on saman verran kuin kahden uuden tukikohdan ylläpitäminen.

Lääkäreille tärkeintä palvelun laatu

Lääkärihelikoptereissa lentävät ensihoitolääkärit pitävät tärkeimpänä sitä, että lentotoiminta jatkossakin on laadukasta, toimintavarmaa ja turvallista riippumatta siitä, miten toiminta jatkossa järjestetään.

– Ne ovat tärkeitä asioita, kun helikoptereilla lennetään sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole etukäteen tiedossa olevaa laskeutumispaikkaa, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ensihoitolääkäri Petri Aaltonen.

Aaltonen on ollut vuodesta 2006 alkaen Tyksin lääkärinä ja vuodesta 2013 lähtien virallisesti lääkärihelikopterin ensihoitolääkärinä.

Hän sanoo, että lääkäreiden vastuulla on ensihoidon potilaiden terveys.

– Kuka helikopteritoiminnnan tuottaa, ei paljon siihen työhön vaikuta, jos se täyttää laadun ja toimintavarmuuden kriteerit, sanoo Aaltonen.

Kaikki lääkärihelikoptereissa toimivat ensihoitolääkärit ja mukana lentävä ensihoitohenkilöstö ovat sairaanhoitopiirien palkkalistoilla.

Aaltonen huomauttaa, että sama henkilöstö on mukana myös niin kutsutuissa ensihoidon maayksiköissä.

– Noin puolet ensihoidon hälytystehtävistä toteutetaan ambulanssilla maayksikön kautta ja puolet helikopterilla, sanoo Aaltonen.