Uutiset

Lääkäriliitto: Tuhat lääkärinvirkaa lisää tai terveyskeskusjonot jatkuvat

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suuntaus on lisätä hoitajavastaanottoja, eikä varsinaisesti lääkärin vastaanottoja.
Lääkäreitä valmistuu Suomessa nyt vuosittain noin 750 eli lähes kaksinkertaisesti verrattuna parinkymmenen vuoden takaiseen määrään.

– On ihan selvä, että jos tulevissa sote-keskuksissa on vain nykyisten terveyskeskusten lääkärimäärä, niin hoitoonpääsyn ongelma ei ratkea. Nykyinen yleislääkärien määrä ei edes teoriassa riitä siihen, että potilaat pääsisivät halutessaan kätevästi vastaanotolle.

Näin sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Myllymäki on samoilla linjoilla lääkärien palkkaamisen lisäämisestä kuin Suomen suurinta sairaanhoitopiiriä Helsingissä ja Uudellamaalla pitkään johtanut Aki Lindén.

Lindén totesi Lännen Median haastattelussa (14.10.), että vaaditaan lisää lääkäreitä, jotta perusterveydenhuolto saadaan toimimaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila näkee asian hieman toisin.

Varhila muistuttaa, että tavoite on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden, kuten sosionomien ja sairaan- ja terveydenhoitajien, eikä varsinaisesti lääkärien vastaanottoja.

– Jo tänä päivänä terveyskeskusten vastaanotoista 50 prosenttia on hoitajavastaanottoja, hän jatkaa.

Lääkärit kannattava sijoitus

Aki Lindén mainitsi haastattelussaan parintuhannen lääkärin vajeen.

Kati Myllymäen mukaan tuhat uutta vakanssia jo auttaisi.

Tuhat uutta lääkärinvirkaa maksaisi noin sata miljoonaa euroa. Myllymäen mielestä tämä sijoitus kannattaisi.

– Paljonkohan nyt laitetaan rahaa näihin valinnanvapauspilotteihin ja hallintouudistuksiin, hän vertaa.

Riittämätön terveyskeskuslääkärien määrä ja hoitoonpääsyn ongelmat ovat vaivanneet Lääkäriliiton toiminnanjohtajan mukaan Suomea jo 1990-luvulta lähtien.

– Sitä on yritetty paikata siirtämällä tiettyjä tehtäviä hoitajille ja luomalla sähköisiä palveluita.

– Tietysti toivotaan, että sote menisi vihdoin eteenpäin, kun on vuosia tuskailtu epävarmuudessa. Mutta jos soten kokonaisuudessa ei päästä eteenpäin hallituskauden loppuun mennessä, niin tehtäisiin ainakin tämä sadan miljoonan sijoitus virkojen perustamiseen terveyskeskuksiin ja luotaisiin kannusteet Kainuuseen, Lappiin ja Itä-Suomeen, jotta nuoret lääkärit hakeutuisivat sinne, Kati Myllymäki summaa.

Suomessa enemmän potilaita vastuulla

Sekä Lindén että Myllymäki vertaavat Suomen yleislääkärien määrää muihin EU-maihin, kuten Tanskaan ja Englantiin.

– Tanskassa ei ole mitään vaikeuksia päästä yleislääkärille. Siellä yhdellä yleislääkärillä on vastuullaan noin 1 100 potilasta. Suomessa isoissakin kaupungeissa, kuten esimerkiksi Turussa, Tampereella ja Helsingissä, joissa virat ovat parhaiten täynnä, mitoitus saattaa olla yksi lääkäri 3 000 asukasta kohti, Myllymäki selvittää.

Näissä suurissa kaupungeissa on laskettu myös sen varaan, että merkittävä osa asukkaista käyttää työterveyshuollon ja yksityissektorin palveluita.

Yleislääkäripula kurittaakin kaikkein pahiten harvaan asuttuja seutuja, joissa ei ole yksityisiä palveluja ja joihin niitä ei uskota syntyvän merkittävästi lisääkään sote-uudistuksen valinnanvapauden kautta.